Utopistisia infrastuktuurihankkeita ei tarvita

Pirkanmaan maakuntakaavaa vuodelle 2040 ollaan laatimassa Pirkanmaan liitossa. Eri järjestöt ja henkilöt ovat jättäneet asiasta mielipiteitä kaavoittajalle.

Pirkanmaan liiton maankäyttövaihtoehto- ja vaikutusten arviointiraportista voidaan lukea, että väestön kasvu on vuoteen 2040 mennessä noin 120 000 henkilöä Pirkanmaalla. Väestö sijoittuisi eri ennustemalleista riippuen 80-94 prosenttiaTampereen ja lähikuntien ydinalueelle.

Mielestäni tämä muuttoarvio ydinalueelle ja myös kasvuennusteet ovat ylimitoitettuja. Ennusteet perustuvat vanhaan tietoon, jolloin työpaikat olivat suuria keskitettyjä yksiköitä. Todennäköistä on, että maakunnan kehityksen innovatiiviset ratkaisut mahdollistavat yritysten, toimistojen ja asutuksen sijoittumisen jo olemassa oleviin keskuksiin maakunnissa. Työ tehdään vuonna 2040 verkostoituneena pienissä yksiköissä ja etätyönä kotoa käsin. Keskittämisen korostaminen toimii suunnittelun vääränä veturina eikä pysty maakuntakaavan kautta toimimaan paikallisen kaavoituksen ohjenuorana.

Keskittämisen haitat näkyvät eniten Tampereen eteläpuolen maankäytön suunnittelussa. Kärsijänä ovat ihmiset, luonto ja ympäristö. Sadalletuhannelle ihmiselle asuntojen, teiden, rautateiden ja muun infrastruktuurin rakentaminen jättää korjaamattoman jäljen ympäristöön, kulttuurimaisemaan, luontoon ja ilmastoon mittavana hiilijalanjälkenä.

Muutos tulee todeksi niin jokaisen ihmisen lähiympäristössä kuin Lempäälän ja Pirkkalan välisessä osin virkistys käyttöön varatussa metsäalueessa. Alueella sijaitsee useita suojelualueita ja metsälain perusteella arvokkaita kohteita Alue pirstoutuu pieniksi eristetyiksi metsiksi ja joutomaiksi, joissa luonnon monimuotoisuus häviää. Viheryhteyksiä voidaan toki kartalla osoittaa, mutta todellisuudessa niitä ei jää jäljelle.

Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet vaativat olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä. Ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät luontoalueet on otettava huomioon ja näitä aluekokonaisuuksia ei tarpeettomaksi pirstota. Näitä ylemmän viranomaisen ohjeita ei maakuntakaavan 2040 suunnittelussa ole Lempäälän ja Pirkkalan kohdalla huomioitu.

Voidaankin kysyä, jos muuttoliike on hillittyä, sopisiko vähäinen liikenteen kasvu olemassa olevien väylien levennyksiin? Pienelle alueelle on turha rakentaa moottoritien oikaisu, kakkoskehätie, oikorata, rata lentokentältä Multisiltaan, järjestelyratapiha ja suuret määrät pieniä teitä suurempien väylien imussa.

Kestävä kehitys on sitä, että jätämme ympäristön jälkipolville vähintään yhtä hyvänä kuin se on ollut itsellämme. Tätä moniulotteista termiä käytetään yhteiskunnan suunnittelussa kaikissa portaissa ja se on myös usean kunnan strategian ytimessä. Käytännössä kestävä kehitys ympäristön kannalta ei toteudu. Kasvulla on rajansa. Menetettyjä peltoja, metsiä, perinteistä kulttuurimaisemaa ja murskattuja kallioita ei saada takaisin. Ilmastonmuutos on tuhoisin seuraus, mitä luonnonvarojen tuhlaus aiheuttaa.

Kasvuennusteet tulisi päivittää. Tähdättäessä vuoteen 2040 maailma on muuttunut. Rakentamistarve on enemmän entisten rakenteiden korjaamista, uudenaikaistamista ja täydentämistä. Fossiilinen öljy on vähissä ja uudistuvaa hajautettua energiaa tuotetaan pienissä yksiköissä. Autot kulkevat ladatuilla akuilla tai vedyllä. Liikkumistarve kauas vähenee. Utopistisia infrastuktuurihankkeita ei enää tarvita ja yhteiskunnalla ei niihin väestörakenteen vanhetessa ole enää varaa. Tulevaisuudessa olemme pakotettuja kestävään kehitykseen.

Matti Pirhonen

 

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentit (2)

  1. Heska Korhonen

    Pirhosen kirjoitus on idealistinen ja sisältää paljon olettamuksia ja virheitä, jotka lienee lähtevät kirjoittajan omasta arvomaailmasta. Sanan ”Mielestäni” käyttö kertoo tästä paljon.

    Ihmisen ei ole pakko asua kaupungissa eikä maaaseudulla. Meillä onneksi saa valita asuinpaikkansa. Mutta kaikki tilastot todistavat sitä, että kiihtyvällä tahdilla ihmiset muuttavat keskittymiin työn, koulutuksen, toimeentulon, asumisen ja kulttuurin perässä. Mikä tätä muuttoliikettä hillitsisi, varsinkin kun yhteiskunnan resurssit hoitaa koko laajan Suomen hyvinvointia ovat rajalliset?

    Oma juttunsa on talouden mahdollisuuksien parantamistarve. Emme pysty nykyistäkään hyvinvoinnin tasoa maksamaan näillä tuloilla. Saati sitten väestön vanhetessa.

    Kirjoituksen loppupuolella mainitaan liikkumistarpeen vähenemisestä, vaikka kirjoittaja on ”sijoittamassa” ihmisiä etäälle toisistaan. Jotenkin ristiriitaista.

    Arvostan maaseutua. Arvostan luontoa ja ympäristöä. Nämä arvostukset tulee saattaa tasapainoon velkaantumattoman yhteiskunnan kanssa.

    Vastaa
  2. Jaakko Pitkänen

    Pirhosen kirjoitus on täyttä asiaa. Kirjoituksesta näkee, että hän on perehtynyt valitsemaansa teemaan. Jokaisen ihmisen kirjoitus / kommentti kumpuaa siitä arvomaailmasta, jossa hän elää.

    Nyt keskusteluun nousseesta Pirkanmaan maakuntakaavasta olen sen eri suunnitteluvaiheissa känyt keskusteluja maakuntatasolla, kuntatasolla sekä kansalaisten kanssa. Näitä keskusteluja aion käydä myös jatkossa.

    Pirhosen kirjoitus vastaa käsitystäni siitä todellisuudesta, jossa elämme.

    Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>