Ympäristödiplomit kalavesien hoidosta ja arkiaherruksesta

Reijo Ruhala (vas.) sekä Kuljun-Kuokkalan osakaskunnan edustajat Reijo Sumanen ja Hannu Kivelä ympäristödiplomeineen Herralankoskella. Kuva: Antero Korhonen

Reijo Ruhala (vas.) sekä Kuljun-Kuokkalan osakaskunnan edustajat Reijo Sumanen ja Hannu Kivelä ympäristödiplomeineen Herralankoskella. Kuva: Antero Korhonen

Kalastuksesta ja kalavesistä huolehtiminen sekä arkinen ympäristötoiminta noteerattiin Lempäälässä ympäristödiplomilla 5. kesäkuuta maailman ympäristöpäivänä. Saajina olivat Kuokkalan-Kuljun osakaskunta ja Reijo Ruhala.

Lempäälän ympäristönsuojeluyhdistyksen norppadiplomit ojennettiin Myllyrannassa kasvavan maailmantammen äärellä.  Puu istutettiin vuonna 1992 Riossa järjestetyn, maailman ensimmäisen ison ympäristökongressin aikana ja muistoksi. Lempäälästä lähti Rioon sähke, jonka ydinsanoma on tammen viereisen kiven kyljessä.

Ympäristöyhdistys LYSY on jakanut diplomeja noin 30 kertaa. Ihan aina ei ole löytynyt mitat täyttäviä, toisinaan on ollut useita ehdokkaita. Puheenjohtaja Tapani Länsirinne sanoi yhdistyksen hallituksen tällä kertaa pohtineen lujasti saajia.

– Kaikki eivät miellä kalastuksen luontomerkitystä, mutta tarkemmin ajatellen sitä kautta iso joukko suomalaisia herää suojelemaan vesiluontoa ja muutakin.

Osakaskunnan puolesta diplomin vastaanottaneet Hannu Kivelä ja Reijo Sumanen sanoivat keskustelleensa huomionosoituksesta kalatalkoolaisten kanssa. He eivät osanneet pitää askareitaan luonnonsuojeluna.

Kuokkalan-Kuljun osakaskunnan näkyvin toimi on Herralan koskireitin kalastuksen järjestäminen.  Kiitos maanomistajien suopeuden Katepalin rannassa on laavukatos, vuokrattava kota ja laitureita.  Kameravalvonta on puolipakollinen. Virvelöijiä tulee mistä vain: Helsingin tienoilta useita, Inarin mies matkusti Lempäälään vain saadakseen toutaimen, tehtaalla käyvistä rekkamiehistä etenkin venäläiset kalastavat mieluusti. Toukokuun lopulla lasten ja nuorten toimintapäivä veti mukavasti väkeä.

Uusia kaloja koskeen istutetaan kesäisin noin joka kolmas viikko. Päälajina on kirjolohi, mutta järvitaimenta, harjusta ja siikaa istutetaan myös. Koskireitillä elää noin 20 eri kalalajia.

Reijo Ruhala ei muistaakseen ole ollut koskaan nimetyssä ympäristötehtävässä, mutta hänen arkinen aherruksensa näkyy esimerkiksi Mäyriän ulkoilualueella ja Mattilan lasten luontokerhossa. Vammaispalvelun työterapian vetäjänä hän on siivonnut ryhmänsä kanssa metsistä rojua ja auttanut ikäihmisiä pihapiirin kunnostuksessa. Ympäristösivistys on tarttunut huomaamatta ryhmän vaatteisiin.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?