Seemiläisessä kulttuurissa käytetään paljon kertomuksia. Kuulija voi sijoittaa itsensä mukaan. Voimme mielikuvissa osallistua toimintaan tai katsella sivusta. Ehkä haluamme kommentoida. Jeesus kertoi kertomuksia tai vertauksia. Jutuissa esiintyi tuhlaajapoika, viininviljelijä, isäntä, viisas neitsyt ja tyhmä neitsyt, enkeli ja aarteenetsijä. Joskus tanssittiin häitä ja joskus taas kiristeltiin hampaita. Ovatko kertomukset tosia tai ei, sitä on vaikea sanoa. Mutta jokainen sisälsi jonkin ajatuksen tai opetuksen. Jeesusta kuunnellessa toiset tykkäsivät ja toiset joutuivat raivon valtaan.
Jalkapallosarjat ovat pyörähtäneet käyntiin. Oletko käynyt jo katsomassa, tai kenties pelaamassa. Mukavaa puuhaa. Seuraavassa lainaan vapaasti ajatuksia Anthony de Mellolta.
Veimme Jeesuksen jalkapallo-otteluun, koska hän ei ollut koskaan käynyt. Vastakkain olivat Protestanttiset Pallopedot ja Katoliset Kanuunanlaukojat. Kanuunanlaukojat ampuivat ensimmäisen maalin. Jeesus hihkui riemusta ja heitti hattunsa korkealle ilmaan. Sitten pallopedot saivat maalin. Jeesus hihkui taas ja heitti hattunsa korkealle ilmaan.
Takanamme istunut mies oli kovin ihmeissään. Hän koputti Jeesusta olalle ja kysyi:
– Hei, mies, kumpaa joukkuetta te oikein kannatatte?
– Minäkö?, ihmetteli Jeesus, joka oli ottelusta silminnähden innoissaan.
– Enhän minä kumpaakaan erityisesti kannata. Minä vain nautin pelin seuraamisesta.
Kyselijä kääntyi vierustoverinsa puoleen ja tuhahti:
– Höh, ateisti!
Epäilet ehkä tarinan aitoutta, olet ehkä oikeassa. Otimme kuitenkin asian Jeesuksen kanssa puheeksi pelin jälkeen. Oliko hän päättänyt pysytellä puolueettomana kiistakysymyksissä?
Jeesus vastasi:
– En minä puolusta kirkkokuntia vaan uskovia. Ihmiset ovat tärkeämpiä kuin sapatti.
Seemiläiseen tapaan voit tykätä tai olla tykkäämättä tai sijoittaa kertomukseen itsesi, katsomoon tai lähemmäs. Jeesus tykkää Sinusta ja haluaa pitää Sinusta huolta.
Hyvää elämänmatkaa, Ystäväni!
Kim Rantala
