Aurinko helli Puntala-rockiin vaeltanutta punk-kansaa. Festivaali käynnistyi perjantaina vapautuneissa ja iloisissa tunnelmissa.
Lempääläläinen Tarja Rossi on kuulunut Puntalan järjestäjiin 2000-luvun alusta saakka. Hän on toiminut muun muassa järjestyksenvalvojana, keittiötyöntekijänä, siivoojana ja ”infotätinä”.
– Punk on minulle elämäntapa, vaikka minulla ei ole niittejä eikä irokeesiä. Pidän punk-musiikista ja kaikki ystäväni tulevat punk-piireistä, Rossi kertoo.
Rossin mukaan punkiin kuuluu riehuminen piteissä, joissa tanssitaan ja tönitään muita yleisössä. Muuten Puntala-kansa käyttäytyy rauhaa rakastavasti, suvaitsevasti ja mukavasti. Järjestyshäiriöitä ei yleensä ilmene.
Puntala-konkari kertoo, että perjantaisin festaroijat ovat laittautuneet viimeisen päälle, mutta sunnuntaisin leirintäalueella vaeltaa väsyneitä kasvoja. Puntalassa kuuluu valvoa ja tavata ystäviä ympäri maailman.
Erno on ajanut Puntala-rockiin Joensuusta. Erno on kuunnellut punkia koko ikänsä, ja hän käy paljon punk-keikoilla ympäri Suomen.
– Punk on harrastukseni. Se ei näy enää ulkonäössäni, mutta tämä on esimerkiksi neljäs viikonloppuni putkeen festareilla. Festareiden kiertäminen ja tuttujen tapaaminen on parasta mitä tiedän.
Ernon mielestä Puntala-rock on Suomen paras festivaali. Hän on käynyt tapahtumassa 12 kertaa. Ernon mielestä Puntala voittaa muut festarit, koska ilmapiiristä huokuu yhteisöllisyys ja ihmiset ovat samanhenkisiä.
– Tänä vuonna bändeistä kiinnostavat ulkomaalaiset kiinnitykset ja vanhat punk-yhtyeet kuten Riistetyt, Eristetyt ja Äpärät. Tulisin tänne, vaikka listalla ei olisi yhtään kiinnostavaa esiintyjää, Erno toteaa.
Helsingistä saapuneet Jenni ja Martti ovat käyneet Puntalassa ensimmäisen kerran yli 10 vuotta sitten.
Jenni kokee punkin elämäntavakseen. Hän käy keikoilla Suomessa ja ulkomailla ja tukee punkiin liitettyjä aatteita. Hän kannattaa esimerkiksi eläin- ja ihmisoikeuksia sekä kasvisyöntiä.
– Punk on ystäväpiirimme perusta. Tapaamme Puntalassa joka vuosi uusia ihmisiä. Täällä on eniten hardcore- ja anarkistibändejä, jotka kiinnostavat meitä. Skandinaavinen punk eroaa täysin muun maailman punkista.
Martti arvostaa Puntala-rockissa sitä, että tapahtuma järjestetään pienellä budjetilla. Artistikattauksesta löytyy silti alakulttuurille merkittäviä nimiä, joista Marttia kiinnostavat varsinkin suomalaisen punkin kulta-ajan kokoonpanot. Martin mukaan Puntala-rock tarjoaa harvinaista herkkua tyylilajin kuuntelijoille, koska Pohjoismaissa järjestetään vain muutama samantyylinen festivaali vuosittain.
Perjantai-iltana päälavalla esiintyi esimerkiksi Lasten hautausmaa, joka on ollut nosteessa reilun vuoden. Yhtyeen kappaleista tulee surumielinen olo, mitä korostaa laulaja Kristiina Vaaran heleä ääni. Sanoitukset kertovat maatuvista ihmisen osista ja lasten kärsimyksestä. Lasten hautausmaa ei ole silti rähinä-punkia, vaan suomalaiseen mielenmaisemaan sopivaa rockia.
– Emme itse koe sanoituksiamme synkiksi, vaan lohdullisiksi, kertoo yhtyeen basisti Tuomo Mannonen.
Mannosen mielestä Puntala-rock on tyylilajinsa viimeinen linnake Suomessa. Hän pitää Puntalan lempeästä ja tervetulleesta tunnelmasta, joka saa viihtymään sekä lavalla että yleisön joukossa.
Puntalan keikka oli Lasten hautausmaan viimeinen esiintyminen tänä kesänä. Kristiina Vaara muuttaa Saksaan, mutta yhtye jatkaa keikkailua Suomessa jälleen syksyllä.
Pertti Kurikan nimipäivien jäsenet valmistautuvat keikkaansa lavan takana. Laulaja Kari Aalto ja basisti Sami Helle ottavat rennosti nahkasohvalla. Aalto on sonnustautunut violettiin hattuun ja Helle on pukeutunut tyylikkäisiin henkseleihin. Aallon sormien välissä palaa tupakka.
– Olemme soittaneet täällä kerran aikaisemmin vuonna 2010. Puntala kuuluu Suomen punkin ytimeen. Tämä festari on meidän aluetta, Aalto kertoo.
Miehet aikovat liittyä oman esiintymisensä jälkeen festivaalikansan joukkoon tapaamaan kavereitaan ja fanejaan. Puntala-rock ei ole pelkästään mieluinen esiintymispaikka, vaan siellä soittaa Aallon ja Helteen mielestä kiinnostavia bändejä.
Puntala-rockin keikka on osa Pertti Kurikan nimipäivien jäähyväiskiertuetta. Yhtye aikoo lopettaa joulukuussa, jolloin kitaristi Pertti Kurikka jää eläkkeelle.
Bändistä tehdään parhaillaan toista dokumenttia, joka keskittyy yhtyeen jäsenten intohimoihin ja tulevaisuuden suunnitelmiin.
– Olen soittanut rumpuja 13-vuotiaasta asti, joten keskityn varmaankin jatkossa niihin, Kari Aalto toteaa.
Helteen mukaan yhtye antaa itsestään jokaisella keikalla ”110 prosenttia”. Kurikat täyttivät tämän lupauksen ainakin Puntalassa, jossa yleisö rakasti heitä. Festivaalikansa pomppi, tanssi ja huusi villisti koko keikan ajan. Riemu repesi viimeistään siinä vaiheessa, kun Kari Aalto heittäytyi lavalla aatamin asuun. Hittikappale Päättäjä on pettäjä yllytti yleisön hyppimään itsensä näännyksiin.
