Itsehallinnollinen Pirkanmaan maakunta tulee. Taito Pirkanmaassa toivotaan, että maakuntalaiset löytäisivät uudelleen oman alueensa tekstiilikaunottaret eli Pirkanmaan naisten ja miesten kansallispuvut. Toiminnanjohtaja Virve Pajusen mukaan tekstiiliaarteen valmistaminen antaa tekijälleen todellisen käsityöelämyksen. Jos kansallispukukärpänen puraisee sinua nyt, pääset urakan alkuun välittömästi, sillä Taito Pirkanmaan varastossa on mittavat materiaalivarannot.
Toiminnanjohtaja Virve Pajunen ihastelee ja hivelee rekissä olevia Pirkanmaan naisen ja miehen kansallispuvun osia.
Naisen pukukokonaisuudessa on tarjolla kaksi hametta, liiviä, esiliinaa ja koppamyssyä sekä neljä päähineen pitsivaihtoa. Röijyn voi valita peräti kolmesta erilaisesta kangasvaihtoehdosta. Pakettiin kuuluvat vielä vyötasku pirtanauhoineen, raidallinen alushame sekä hopeinen levyriipus.
Miehen kansallispuku koostuu paidasta, silkkihuivista, liivistä, säämiskäisistä polvihousuista, takista ja kiiltävällä nahkalipalla varustetusta lakista.
Virve Pajunen muistuttaa niin naisen kuin miehen kansallispuvun osien mallien olevan aidosti peräisin uutukaisen Pirkanmaan maakunnan alueelta.
– Esikuvat ovat 1700- ja 1800-luvuilla käytössä olleista kansanvaatteista. Kankaiden mallit ovat peräisin museoidemme kätköistä, hän kertoo.
Esimerkiksi naisen paidan esikuva on peräisin Tottijärveltä. Hameiden esikuvat ovat lähtöisin Luopioisista ja Kylmäkoskelta. Liivin ja alushameen taustat johtavat Messukylään ja Vesilahdelle. Kimonohihaisen röijyn juuret on myös Messukylässä. Toisen röijyvaihtoehdon kankaan kuosi on Kylmäkoskelta, ja taskun malli on Längelmäeltä. Eri koppamyssyjen esikuvat ovat Tampereelta, samoin levyriipuksen.
Miehen puvun paidan malli on Tottijärveltä. Pystykauluksisen ja läppäkörtillisen takin juuret ovat Kylmäkoskella. Raidallisen parkkumiliivin taustat löytyvät Ylöjärveltä.
– Kun Venäjänmaan tsaari Aleksanteri I vieraili Suomessa vuonna 1819, kaupunkilaiset ihastuivat hänen lipalliseen päähineeseensä. Hatuntekijät ja modistit alkoivat varsin nopeasti tehdä samanlaisia päähineitä. Malli oli erittäin ahkerassa käytössä miesten keskuudessa. Kun katselemme vanhoja valokuvia, niin huomaamme, että lakki lepää liki jokaisen miehen kutreilla, Pajunen tietää.
– Kansanedustajana ja ministerinä toiminut Miina Sillanpää on jättänyt jälkensä päähineiden historiaan. Poliittisesti aktivoituessaan hän korvasi perinteisen huivinsa hatulla. Tämä kertoo päähineiden merkityksestä yhteiskunnassamme ja myös kansamme keskuudessa aidosti elävästä tasa-arvoisuudesta, hän lisää.
Pirkanmaan ensimmäiset kansallispuvut syntyivät jo vuonna 1979, mutta Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuus tarkisti ja täydensi puvut vuonna 1997. Silloin maakunnassa vallitsi todellinen kansallispukubuumi.
”Hurjan hieno puku”
Virve Pajunen ei lakkaa ihastelemasta Pirkanmaan naisen ja miehen kansallispuvun kauneutta.
– Ne ovat hurjan hienoja kokonaisuuksia, hän ihastelee.
Toiminnanjohtaja kietaisee naisen puvun hameen vyötäisilleen ja virkkoo komeudessa olevan kangasta runsaat kolme metriä.
– Tämä villakangas on kerrassaan ihana, hän kuvailee.
Pukujen eri osia esitellessään hän ylistää korkeaa käsityötaitoa.
– On muistettava, ettei vaatteiden tekijöillä ollut 1700- eikä 1800-luvulla minkäänlaisia koneita. Kaikki ompeleet ynnä muut ovat puhdasta käsityötä: pikkutarkkaa ja kaunista, Pajunen hehkuttaa.
– Noilla vuosisadoilla ihmisillä oli vähän vaatteita, ja ne periytyivät polvelta polvelle.
Toiminnanjohtajan mukaan pirkanmaalaisissa kansallispuvuissa on suomalaisille tyypillistä vaatimattomuutta.
– Silmänruoka onkin taiturimaisesti toteutetuissa pienissä yksityiskohdissa, kuten naisten puvun liivivaihtoehtojen sirot körttilaskokset tai herkät kukkanapit, hän näyttää.
Virve Pajusen mukaan Pirkanmaan kansallispuvut säteilevät myös värien juhlaa.
– Tarkkasilmäiset löytävät kansallispuvuista kotoisat Pirkanmaan maakunnan värit punaisen ja keltaisen.
Kysyntä on pientä
Pajunen muistaa, että viime vuonna Taito Pirkanmaan Verkarannan myymälästä myytiin ainoastaan kahden Pirkanmaan naisen kansallispuvun materiaalit.
– Olemme eläneet jo monta vuotta hiljaiseloa kansallispukujen maailmassa, hän suree.
Toiminnanjohtaja muistuttaa siitä, että kansallispukujen aika koittaa vielä varmasti.
– Yleensä trendit kestävät tietyn ajan. Viimeksi kansallispuvut kokivat todellisen renessanssin 1990-luvulla. Uusi tuleminen voi olla jo ovella, Pajunen uumoilee.
Taito Pirkanmaan varastoissa on kiitettävästi Pirkanmaan naisen ja miehen kansallispuvun materiaaleja.
– Jos joku nyt innostuu oman puvun tekemisestä, hän voi aloittaa urakan heti, Virve Pajunen sanoo.
Hänen mukaansa Pirkanmaan kansallispuvun materiaalien kustannukset asettuvat kolmentuhannen euron kieppeille.
– Tarjolla on haasteellinen mutta erittäin antoisa urakka. Niin naisen kuin miehen puvussa on poikkeuksellisen runsaasti pieniä yksityiskohtia, jotka vaativat omat tekomenetelmänsä, toiminnanjohtaja miettii.
Pirkanmaan naisen ja miehen kansallispukuun voi käydä tutustumassa Taito Pirkanmaan Verkarannan toimipaikassa Tampereella.