Olen seurannut lapseni kotitalousopetusta Lempäälän yläkoulussa hämmentyneenä. Tunneilla on tehty ruokaa lähes yksinomaan jauhelihasta. Siitä on tehty mm. keittoa, lihapullia, kahta erilaista piirakkaa, kahta erilaista kastiketta, lasagnea ja jauheliha-perunalaatikkoa. Vastaavasti kalasta ja kanasta on kummastakin tehty yksi ruoka ja kasvisruokana on valmistettu kasvissosekeittoa.
Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan kotitalousopetuksen tulee ”ohjata oppilasta kestävään elämäntapaan kiinnittämällä oppilaan huomiota ympäristö- ja kustannustietoisuuteen osana arjen valintoja sekä ohjata ja rohkaista oppilasta valitsemaan ja käyttämään hyvinvointia edistävästi ja kestävän kulutuksen mukaisesti materiaaleja, työvälineitä, laitteita sekä tieto- ja viestintäteknologiaa” (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, kotitalous).
Suomi on sitoutunut kansainvälisiin kestävän kehityksen ja ilmastotavoitteisiin. Ruokavaliomme ilmastovaikutus on yhtä suuri kuin liikenteen, noin viidesosa yksittäisen suomalaisen ilmastovaikutuksesta (www.earthhour.fi). Siirtyminen kasvispainotteisempaan ruokavalioon on välttämätöntä, mikäli haluamme torjua ilmastonmuutosta ja kantaa vastuuta tulevaisuudesta. Lihantuotantoon käytetään valtavasti energiaa ja se on merkittävä tekijä vesistöjen rehevöitymisessä. Suomalaisten pitäisi vähentää punaisen lihan kulutusta myös terveyssyistä.
Yhä useampi nuori suosii kasvisruokaa tai noudattaa kokonaan kasvisruokavaliota. Siksikin on tärkeää, että myös koulu tarjoaa tietoa ja käytännön taitoja tehdä ravitsevaa ja monipuolista ruokaa. Mielestäni se ei toteudu, jos valtaosa opetuksessa tehtävistä ruoista tehdään jauhelihasta.
Lempäälässä on meneillään kokeilu, jossa kahdessa koulussa on päivittäin tarjolla kasvisruokavaihtoehto. Tämä on todella hieno asia.
Selvittäessäni asiaa koululta, kävi ilmi, että oppilaiden on mahdollista esittää toiveita valmistettavien ruokien suhteen. Esimerkiksi hampurilainen on mahdollista tehdä kasvisversiona. Mutta kuinka moni tästä tietää? Ehkä oppilailta voisi kysyä näkemyksiä ja toiveita nykyistä aktiivisemmin. Joka tapauksessa kotitalousopetuksen tulee antaa nuorille taitoja, jotka ovat tulevaisuudessa tarpeen. Kasvisvoittoisen ruokavalion oppiminen on tällainen taito.
Saana Raatikainen
