Painonnosto on lajina kovassa nosteessa ja harrastajamäärät ovat kohonneet. Sama ilmiö on tapahtunut myös Lempäälässä. Lajia harrastavien junioreiden määrä on ollut viime aikoina nousussa.
– Tällä hetkellä LeKissä nostaa noin 15 junioria. Määrä on oikein hyvä ja ollut nousussa. Tärkeää on ollut vetäjien kasvanut määrä. Enemmänkin voisi olla tulijoita, jos valmentajia olisi vieläkin useampi, kertoo LeKin painonnostojaostosta Teemu Roininen. Tällä hetkellä LeKillä on neljä nuorten valmentajaa aktiivisesti vetämässä harjoituksia.
Samalla on tullut esille myös ikävämpi ilmiö. LeKin painonnostajat kertovat, että muutamat tytöt ovat lopettaneet lajin kiusaamisen vuoksi. Heitä on kiusattu nimenomaan harrastamansa lajin eli painonnoston vuoksi.
– Se ei ole missään nimessä hyväksyttävää, ja täytyy ottaa vakavasti. Mielestäni se on todella erikoista, ja itse yllätyin todella paljon, kun kuulin asiasta, Roininen myöntää.
– On todella vaikea saada kiinni, mikä voi olla kiusaajien idea, että harrastuksen vuoksi kiusataan. Se voi olla kova pala, jos painonnostoa harrastavat tytöt ovat esimerkiksi vahvempia, Roininen miettii.
Lempäälässä pidettiin lauantaina 8. kesäkuuta Hämeen piirin junioreiden painonnostoleiri. Lähemmäs 20 junnua Lempäälästä Lahteen oli saapunut paikalle. Junioritoimintaa halutaan kehittää painonnoston parissa.
– Alueleireistä siirryttiin piiritoimintaan, jotta olisi helpompi järjestää pienempiä tapahtumia. Samalla on hyvä, että nuoret nostajat näkisivät muutakin kuin sen oman kotisalin, Roininen tuumii.
Leirillä oli vierailemassa Suomea Rion olympialaisissa edustanut painonnostotähti Anni Vuohijoki. Myös hän ihmetteli, kuinka harrastuksen vuoksi voidaan kiusata.
– Olin todella hämmentynyt, kun kuulin asiasta. Että 2010-luvulla vielä voidaan kiusata harrastuksen vuoksi. Luulin, ettei enää kiusattaisi tyttö- tai poikamaisten juttujen vuoksi, Vuohijoki ihmettelee.
– Painonnosto on tekniikkalaji. Ei laji ole mielestäni sen enempää miesmäinen, ja naisethan kisaavat naisia vastaan. Erilaisuuttahan pelätään, jos esimerkiksi tyttö on vahvempi kuin muut.
Roininen ja Vuohijoki uskovat, ettei kyse ole laajemmasta ilmiöstä.
– En ole itse vastaavaa havainnut. Helsingissä tilanne on jopa päinvastainen: Siellä salilla, jolla käyn, on 75 prosenttia naisia, ja voi olla päiviä, ettei miesnostajia ole yhtään. Se näkyy myös salikulttuurissa, Vuohijoki kertoo esimerkin.
– Toivottavasti kyse on yksittäistapauksista. Me pidämme Hakkarin painonnostosalin paikkana, jossa olemme tasa-arvoisia riippumatta, paljonko rautaa nousee, Roininen kertoo.
– Painonnosto on nuorille hyvä laji itsetunnon kannalta, ja täältä saa eväitä itsenä olemiseen sellaisena kuin on.
Anni Vuohijoella on ajatus, miten jatkossa vastaavalta vältyttäisiin.
– Painonnostoa voisi lisätä koululiikunnassa. Silloin lapset ja nuoret näkisivät, millainen laji oikeasti on kyseessä.
