Hämmästelen Suomessa käytyä keskustelua EU:n elvytyspaketista. Sosiaalisen median foorumeilla ja toripuheessa meno on ihan villiä. Pöytäkeskusteluissa jopa valistuneetkin kansalaiset antautuvat asiassa tuohtumuksen virran vietäviksi. Koko puhina on turhaa puhinaa. Se perustuu vajaisiin tietoihin. Moni poliitikko tietää asioiden oikean laidan, mutta lietsoo väärää puhetta luullen, että se kannattaa.
Väitetään, että EU:n elvytyspaketti on Suomen perustuslain vastainen. Ei ole. Perustuslakivaliokunta oli kyllä kriittinen, mutta hyväksyi hallituksen aikeet. Väitetään, että kyseessä olisi askel liittovaltion tielle. Näinhän ei ole, vaikka jopa tasavallan presidentti aihetta sivusi.
Elvytyspaketti on koronaan liittyvä ja koronan aiheuttama kertaluontoinen toimenpide eurooppalaisen laman ja suurtyöttömyyden välttämiseksi. Avointa yhteisvastuuta ei ole, vaan Suomen vastuut on hyvin tarkasti rajattu. Presidentti taas kommentoi asiaa osoittaakseen, että hänellä on ulkopoliittisen työnjaon puitteissa oikeus puhua aiheesta.
Kellään elvytyspakettia vastustaneella ei ole ollut ehdottaa vaihtoehtoista toimenpidettä. Jos asiassa ei olisi mitään päätetty, olisi Eurooppa käytännössä päättänyt ajautua talouskriisiin.
Meille kerrotaan, että Suomi saa 3,2 miljardia, mutta maksaa 6,6 miljardia. Ja että takaisinmaksu on inflaatiokorjattu, joten kukaan ei tiedä lopullista loppusummaa. No tämähän on sinänsä totta. Mutta tosiasiassa juttu menee niin, että koska on kyse elvytyksestä, 3,2 miljardia saadaan käyttää yhteisesti sovittuihin talouden toimintaa parantaviin kohteisiin seuraavan kolmen vuoden aikana. Maksettava 6,6 miljardia maksetaan 100 miljoonan euron erissä seuraavan 30 vuoden kuluessa.
Kun vientimme arvo on nyt noin 65 miljardia euroa vuodessa, olisi seuraavien 30 vuoden oletettu vienti yhteensä 1 200–1 800 miljardia euroa. Verrattavien asioiden kokoluokat ovat siis 6,6 miljardia ja 1 200 miljardia euroa.
Vaikkapa Saksa on niin iso maa, että se selviää jotenkuten lamankin tullen, Suomi on pieni avoin talous. Viennistämme 80 prosenttia kohdistuu EU:n alueelle. Elvytyspaketin vastustamista voisi siis luonnehtia vastenjärkiseksi tai suorastaan epäisänmaalliseksi. Tilanne on innostanut jotkut jopa vaatimaan Suomen eroa EU:sta. Sepä vasta lyhytnäköistä onkin. Eron vaatija ei ymmärrä Suomen asemaa.
Euroopan unionista on meille joka päivä hyötyä. Unionin olemassaolo nimenomaisesti vahvistaa itsenäisyyttämme. Yrityksemme pääsevät ilman esteitä eurooppalaisille markkinoille. Alhainen korkokanta takaa, että todellista jäsenyyshyötyämme kuvaava laajasti laskettu nettomaksu on meille plussalla. Turvallisuuspoliittisesti EU antaa vakautta ja selkänojaa arvaamattomien naapurimaiden arvaamattomuuteen. Kauppapoliittisissa neuvotteluissa EU toimii yhtenä tahtona USA:n ja Kiinan yms. suuntaan ja siten suojaa Suomeakin.
Perimmältään EU:n elvytyspaketti solmittiin siksi, ettei eteläisistä maista tulisi seuraavia brexitejä. Voi olla, että EU joskus hajoaa, mutta sitä ei kannata toivoa. Kauppaa käydään aina joidenkin sääntöjen mukaan ja EU:n säännöt ovat toistaiseksi paremmat kuin koskaan aikaisemmin maailman historiassa.
Kommentointi on suljettu.