Onkohan Lempäälän uudessa kirjastossa liukumäki, tuoksuuko siellä popcornille ja kuuluuko taustalla kevyt tuulen humina? Onko se väriltään turkoosin, kullan ja pinkin värinen? Näitä asioita toivoivat lempääläislapset vuonna 2015, kun 3–5-vuotiailta päiväkotilapsilta pyydettiin näkemyksiä Lempäälään suunnitteilla olevasta uudesta kirjastosta.
Jututin nuoria kirjastoarkkitehtejä tuolloin, ja lasten toiveet palautuivat mieleeni taannoisella kirjastokäynnillä. Nykyinen kirjasto ei haavekuvia juuri vastaa. Lapsen katseen korkeudella olevat hyllyt ovat harmaat ja lattiakin harmaansävyinen. Koristeet ovat hyllyjen päällä niin korkealla, etteivät lapset näe niitä.
Perustehtävänsä kirjasto toki täyttää mallikkaasti, eikä sen markkinapaikka tarvitse ollakaan, mutta harva menee nykyiseen kirjastoon viihtymään, tapaamaan tuttuja tai poikkeaa sinne ohimennen. Se on lainaamo.
Veikkaan, että uudessa kirjastossa asiat ovat toisin, vaikkei siellä popcornille tuoksuisikaan.
Vesilahdessa uudesta kirjastosta on nautittu jo pari vuotta. Syntytarinaa voisi kuvata sanonnalla vaikeuksien kautta voittoon.
Moni kuntalainen kyseenalaisti uuden kirjaston rakentamisen Vesilahden kipuillessa samanaikaisesti talouden tasapainottamisohjelman kanssa, rakentamiseen tarvittiin lisämäärärahaa, kostea maaperä hankaloitti rakentamista, pääurakoitsija teki konkurssin, Vesilahden kunta joutui ottamaan rakennustyömaan haltuunsa ja kirjasto valmistui puolisen vuotta myöhässä.
Sittemmin kirjasto on lunastanut paikkansa Kirkonkylän pääraitin varrella. Nyt Vesilahtea olisi vaikea kuvitella ilman Lähdettä. Kirjastossa järjestetään vuosittain lukuisia tapahtumia ja kävijöitä on kymmeniä tuhansia. Siellä nautitaan esimerkiksi esitelmistä, luennoista, näyttelyistä, kirjailijavierailusta sekä lapsille ja nuorille suunnatusta toiminnasta.
Lempäälässä tavoitteena on, että pääkirjasto avaa Lempäälä-talon uusissa tiloissa ovensa tammikuun 2. päivä. Muutto sulkee pääkirjaston ovet marras- ja joulukuuksi.
Ensi vuosi on kirjastolle uusien tilojen lisäksi muutenkin merkittävä: kirjasto täyttää 160 vuotta. Kirjasto perustettiin Lempäälään kirkonkokouksen päätöksellä 10.3.1861. Toiminta lähti käyntiin kansalaisten lahjoituksilla. Kirjastoa tukivat niin köyhät kuin rikkaat.
Uuden kirjaston kustannukset ovat 6,8 miljoonaa euroa. Lempäälä-talo koostuu kirjaston lisäksi toimistorakennusosasta ja pysäköintitalosta. Kaiken kaikkiaan koko Lempäälä-talon kustannuksiksi on arvioitu 33,5 miljoonaa euroa.
Lempäälä-taloon vievän Telkäntaipaleen kävelysillan ja aseman alueen kohtalo on edelleen hallinto-oikeuden puitavana. Sillan rakentaminen katkesi hallinto-oikeuteen tehtyjen valitusten käsittelyn ajaksi. Lähes 70 tonnia painavan ja 30 metriä pitkän sillan läntinen pää töröttää yhä ilmassa keskeneräisenä.
Rampin rakentaminen olisi pitänyt saada vauhtiin kuluneena kesänä, jotta yhteys olisi käytettävissä uuden pääkirjaston avatessa ovensa.
Uutta kirjastoa saavutaan tammikuussa ihailemaan odotuksia ja toiveita täynnä. Tosin ei ramppia pitkin.
