VIISI TÄHTEÄ TT:N SAATANA SAAPUU MOSKOVAAN -TOTEUTUKSELLE: Tuhoisa suvaitsemattomuuden aika antaa loimet traagisen ja koomisen kudokselle – tarkkasilmäinen sovittaja ja ohjaaja esittää sivistyneesti yhteiskuntakritiikkiä

Esa Latva-Äijö tekee huippusuorituksen Wolandina Saatana saapuu Moskovaan -näytelmässä. (Kuva: Tampereen Teatteri)
Esa Latva-Äijö tekee huippusuorituksen Wolandina Saatana saapuu Moskovaan -näytelmässä. (Kuva: Tampereen Teatteri)

Tampereenteatterilaisten aktiivisuus, määrätietoisuus ja sitoutuneisuus palkitaan tsaarillisesti torstaina ensi-iltansa saaneen Saatana saapuu Moskovaan -näytelmän täydellisyyttä hipovana lopputuloksena. Jo eläkkeellä oleva teatterinjohtaja Reino Bragge on ollut näkijä, kun hän on valinnut neuvostokirjailija Mihail Bulgakovin kuuluisimman romaanin, maailmanluokan mestariteoksen TT:n ohjelmistoon. Ensi-illan hetkellä maailma seuraa tarkasti venäläisen oppositiojohtajan Alekssei Navalnyin ja keisarillisesti maata hallitsevan presidentti Vladimir Putinin kaksintaistelua. Huomionarvoista on, että Bulgakovin yhteiskuntakritiikkiä sisältävä romaani kertoo julman hirmuhallitsijan Josif Stalinin valtakauden yhdestä vuosikymmenestä, 1930-luvusta. Hänen aikakaudellaan (1922-1953) tapettiin kaiken kaikkiaan 20 miljoonaa ihmistä. Käsikirjoittaja ja teatteriohjaaja Antti Mikkola saa TT:n toteutuksessaan irti kaiken mahdollisen hersyvästä ja värikkäästä alkuperäistekstistä, jonka hän on tarkkasilmäisesti ja vastuullisesti uudelleen sovittanut.

Tampereen Teatteri pitää tiukasti kiinni ohjelmistonsa korkeasta tasosta. TT on laittanut kaikkensa likoon tarjotakseen yleisölle herättävän ja ravistelevan toteutuksen neuvostokirjailija Mihail Bulgakovin (1891-1940) historiallisesta, mystisestä ja romanttisestakin suurteoksesta, joka syntyi poikkeuksellisen pitkän kirjoittamisjakson ja piiruntarkan hionnan lopputuloksena. Kirjailija tarttui aiheeseensa jo vuonna 1928, ja valmista tuli vasta hänen kuolemansa aattona.

Monen totuuden ja salamannopean tiedonkulun maailmassa elävän 2020-luvun ihmisen on vaikea ymmärtää, että Bulgakov joutui pelkäämään henkikultansa puolesta. Hän joutui jopa polttamaan käsikirjoituksensa tuhkaksi. Urakka oli aloitettava kolme kertaa uudelleen. Teos sai odottaa vuosikymmenet, ennen kuin se pääsi lukijoiden käsiin. Eikä silloinkaan alkuperäisenä vaan sensuroituna. Tekstistä yli kymmenesosa oli poistettu ja jäljelle jäänyttä tekstiä oli rusikoitu. Jo itse romaanin kirjoitushistoria on kovin poikkeuksellinen monivaiheisuudessaan.

Suomalaiset saivat ensikosketuksen Saatana saapuu Moskovaan -romaaniin vuonna 1969, kun WSOY julkaisi siitä Ulla-Liisa Heinon suomennoksen.

Tampereen Teatterille Saatana saapuu Moskovaan -teoksen sovittanut Antti Mikkola on ollut työskentelytavalleen uskollinen. Hän on jälleen kerran terävänäköinen yllättäjä. Tarkkahoksottimisena sananmestarina hän kristallisoi Bulgakovin hersyvää, värikästä sekä humorististakin kynän jälkeä. Mikkolan sovittama käsikirjoitus on mukaansa tempaava ja tapahtumarikas.

Huomionarvoista on, että traagisen ja koomisen sanankäytön kudos haastaa toden teolla roolihenkilöt. Roolituksessa onkin otettu huomioon tekstin korkea vaatimustaso. Tehtävissä on teatterin koko ensemble. Mikkola onnistuu luomaan kiehtovia henkilöhahmoja.

Saatana saapuu Moskovaan on todellinen koetinkivi myös ohjaajalle. Teoksen monitasoisuus haastaa. Mikkolan näkemyksellisyys suorastaan säteilee miehen ohjausratkaisuissa, joissa hän herkuttelee aineiston runsaudella. Mikkola alleviivaa merkitystasot, hän sementoi viittaukset, kirkastaa symbolit, terävöittää kielen, leikittelee tyylilajeilla ja kuorruttaa tapahtumat.

Sovituksen ja ohjauksen tehneen Mikkolan suurta ansiota on, että kokonaisuus on eheä, kirkas ja oivaltava.

Koko Tampereen Teatterin henkilökunta on laittanut itsensä likoon varmistaakseen, että Saatana saapuu Moskovasta syntyy vuoden 2021 kevätkauden tapaus. Pia Piltz loistaa Margaritan roolissa. Muistathan, että Saatana saapuu Moskovaan tunnetaan myös nimellä Mestari ja Margarita? (Kuva: Tampereen Teatteri)
Koko Tampereen Teatterin henkilökunta on laittanut itsensä likoon varmistaakseen, että Saatana saapuu Moskovasta syntyy vuoden 2021 kevätkauden tapaus. Pia Piltz loistaa Margaritan roolissa. Muistathan, että Saatana saapuu Moskovaan tunnetaan myös nimellä Mestari ja Margarita? (Kuva: Tampereen Teatteri)

Eri ammattilaisilla ratkaisevan tärkeä merkitys

Saatana saapuu Moskovaan -näytelmässä satiiri ja fantasia lyövät rehvakkaasti kättä toisilleen. Esityksessä on niin jylhää realismia kuin historiankuvaustakin. Kokonaisuus on yhtä mystinen ja arvaamaton kuin venäläinen mielenmaisema.

Tampereen Teatterin kaikki ammattilaiset ovat antaneet parastaan, kun he harkituilla ratkaisuillaan ovat syventäneet Bulgakovin  raskaan sarjan hengen luomusta. Se on kirjoitettu hiellä ja verellä.

Lavastussuunnittelija Teppo Järvinen tiimeineen, pukusuunnittelija Mari Pajula valmistajineen, valo- ja videosuunnittelija Tiiti Hynninen porukoineen, äänisuunnittelija Hannu Hauta-aho joukkueineen sekä kampaus-, maski- ja peruukkisuunnittelija Jonna Lindström ammattilaisineen varmistavat sen, että katsojat kohtaavat Neuvostoliiton 1930-luvun ilmapiirin.

Koko toteutuksen harteilla on valottaa ajanhenkeä, jossa neuvostoliittolaiset elivät kansakuntansa pahinta suvaitsemattomuuden aikaa. Siinä oli arkea vakoilu, sensuuri ja toisinajattelijoiden eliminointi. Elämänpiiri oli arvaamatonta ja julmaa.

Bulgakov sijoittaa romaaninsa tapahtumat Äiti-Neuvostoliiton sydämeen Moskovaan ja Pyhän maan ytimeen Jerusalemiin. Tampereen Teatterin ratkaisut tuovatkin yleisön eteen molemmat tapahtumatantereet.

Bulgakovin teosta on ihailtu sen kolmiulotteisuuden ansiosta. Tampereen Teatteri on haka siinä, miten sen ammattilaiset esittävät saatanan vierailun Moskovassa, mestarin ja Margaritan kiihkeän rakkaustarinan ja Jeesuksen ajan Jerusalemin, jossa maaherra Pontius Pilatus pohtii Jeesuksen kuolemantuomiota. TT:läiset juoksettavat näitä kolmea juonisäiettä ihailtavan taitavasti.

Esitys kestää runsaat kolme tuntia, mutta katsomossa aika lentää kuin siivillä. Tämä osoittaa, että tarjolla on koukuttavaa ja houkuttavaa teatteriherkkua.

Moskova saapuu Moskovaan on tervetullut muistutus siitä, minkälaiset asiat halutaan sulkea pois todellisuudesta. Jokaisella ajalla on omansa.

Saatana saapuu Moskovaan -näytelmässä yhdistyvät vakava, myyttinen Jeesuksen kertomus ja fantasiaa edustava saatanan riehaantuminen 1930-luvun Moskovassa. Monilahjakas Pia Pilz tekee myös Jesua Ha-Notsrin eli Jeesuksen roolin. (Kuva: Tamperen Teatteri)
Saatana saapuu Moskovaan -näytelmässä yhdistyvät vakava, myyttinen Jeesuksen kertomus ja fantasiaa edustava saatanan riehaantuminen 1930-luvun Moskovassa. Monilahjakas Pia Pilz tekee myös Jesua Ha-Notsrin eli Jeesuksen roolin. (Kuva: Tampereen Teatteri)

Esa Latva-Äijölle erityistunnustus

Teatteri on parhaimmillaan, ylevimmillään huippuammattilaisten yhteen hiileen puhaltamista. Tässä tampereenteatterilaiset onnistuvat Saatana saapuu Moskovaan -toteutuksessa.

Saatana saapuu mustaan magiikkaan erikoistuneen professori Wolandin hahmossa ja alkaa kiusata moskovalaisia. Hänellä on seurueessaan demoneita ja noitia. Keskiössä on paholaisen suurikokoinen musta kissa Begemot.

Neuvostoihannetta todeksi elävä Moskova kaupunkilaisineen ajautuu täyteen kaaokseen ja sekaannukseen. Saatana nostaa näkyväksi ihmisten loputtoman ahneuden, mutta myös heidän hyväuskoisuutensa. Sivussa tulevat konkreettisiksi neuvostoyhteiskunnan epäkohdat. Eletään tietyllä tavalla modernin elämäntavan etsikkoaikaa.

Näytelmä pullistelee yliluonnollisia tapahtumia. Päitä irtoaa, ja ihmisiä katoaa. Raha muuttuu paperisilpuksi. Mielisairaaloiden potilashuoneet täyttyvät sekaisin menneistä ihmisistä.

Runsaudensarvessa kukoistaa maailmanluokan rakkaustarina. Mestari ja Margarita elävät rakkaustarinoiden aatelia. Mestarin polku on ohdakkeinen. Margarita on valmis tekemään sopimuksen jopa paholaisen kanssa pelastaakseen rakkaansa ja mennäkseen jopa helvettiin asti.

Saatanan, Wolandin roolissa on Esa Latva-Äijö, joka pitää tiukasti koko näytelmän ajan jännitettä yllä. Hän luo uhkean fantasian, jossa hän riehuu suvereenisti. Latva-Äijö kohtaa ahneet, valehtelijat, petturit ja elostelijat tuomiten nämä ansioidensa mukaan. Latva-Äijö kohoaa esityksen selkärangaksi.

Pia Piltz ottaa jälleen kerran suvereenisti paikkansa. Erittäin vaativassa Margaritan roolissaan Piltz pääsee sfääreihinsä sinnikkyydessään, viisaudessaan, marttyyriudessaan sekä oikeamielisyydessään.

Hengästyttävän ottavan Margaritan roolinsa lisäksi Pia Pilz tekee Jesua Ha-Notsrin eli Jeesuksen osan. Piltz vastaa siitä, että mystinen Jeesuksen kertomus tulee napakasti esille.

Musta kissa, Begemot saa juonikkaan hahmonsa Elisa Piispasen toteuttamana. Piispanen tuo tulkinnoillaan voimakkaita mausteita koko keitokseen.

Jukka Leisti pukeutuu Pontius Pilatuksen viittaan. Hänen roolityönsä korostaa näytelmässä käsiteltävien teemojen ajattomuutta.

Roolitus on tehty tarkalla harkinnalla. Jokainen hoitaa tonttinsa kiitettävästi. Antti Tiensuu (mestari), Ritva Jalonen (Berlioz ja rouva Bosoi), Ville Majamaa (Bezdomnyi ja Leevi Matteus), Matti Hakulinen (Korovjev), Elina Rintala (Bengalski, Zegrirov ja hoitaja), Arttu Ratinen (Stjopa Lihodejev, miliisikapteeni ja Arkadi Apollonovits), Mari Turunen (professori Stravinski, Beskudnikov, Afranius ja rouva Apollonovits), Kirsimarja Järvinen (Varenuha ja Dvubratski) sekä Ola Tuominen (Rimski, Zeldybin ja Kaifas).

MATTI PULKKINEN