Kunnallisvaalit siirrettiin oikeusministeri Anna-Maja Henriksonin päätöksellä pidettäväksi 13. kesäkuuta. Alkuperäinen vaalipäivähän olisi ollut 18. huhtikuuta, mutta koronapandemian yltyminen teki kahden kuukauden siirrosta perustellun.
Ehdokaslistat ovat jätetty, mutta niitä voi vielä toukokuun alkuun asti täydentää. Lempäälässä ehdokkaita tässä vaiheessa on yhteensä 176, jotka jakautuvat kahdeksan puolueen kesken. Kokoomuksen listalta löytyy 46 ehdokasta, demareilta on 36, keskustalta 25, perussuomalaisilta 23, kristillisdemokraateilta 18, vihreiltä 16, vasemmistoliitolta 11 ja liberaalipuolueela yksi kandidaatti.
Vaalikentiltä kantautuneista tiedoista voi helposti päätellä, että ehdokkaitten kokoonhaaliminen on ollut poikkeuksellisen vaikeaa. Voi olla, että listat tosiaan vielä täydentyvät, mutta niin sanotusta täydestä listasta eli 64 ehdokkaasta ei yksikään puolue voi kuin haaveilla. Mainittakoon, että nykyvaltuuston suurimmalla puolueella eli kokoomuksella oli neljä vuotta sitten 55 ehdokasta listoillaan.
Kun ehdokkaitten ikiä ei kaikilla puolueilla ole näkyvissä, on hankala päätellä, mikä on nuorten eli alle 30-vuotiaitten ehdokkaitten osuus. Näppituntumalla sanottuna se on varsin pieni, mikä on toki harmi, sillä kunnissa tehtävät päätökset koskettavat juurikin nuorten ja nuorten aikuisten elämää erittäin paljon.
Neljä vuotta sitten valtakunnallinen äänestysprosentti kunnallisvaaleissa oli vaatimaton 58,8, Lempäälässä se oli inan korkeampi eli 61,3. Eli kymmenestä kansalaisesta joka neljäs jätti ottamatta kantaa, miten kotikunnan asioita hoidetaan. Vertailun vuoksi esimerkiksi presidentinvaaleissa 2018 äänestysprosentti oli paljon korkeampi, 66,7.
Hiukan karrikoiden sanottuna tavalliselle kansalaiselle on kutakuinkin sama, kuka on maan presidentti, mutta kunnissa tehdään kuukausittain päätöksiä, jotka vaikuttavat ihmisten jokapäiväiseen arkeen. Esimerkiksi, mitä ja mihin investoidaan? Miten kunnassa rakennetaan ja kaavoitetaan? Mihin harrastuksiin investoidaan ja kuinka paljon? Paljonko maksetaan kunnallisveroja? Kuinka paljon maksetaan kunnan palveluista, vaikkapa vedestä?
Seuraavanakin nelivuotiskautena Lempäälässä on edessä isoja asioita, joista vähäisin ei varmastikaan ole päällä riehuvan koronapandemian jälkihoito. Vaurioiden korjaus jää isolta osalta kuntien toimeenpantavaksi, vaikka valtiovalta toivon mukaan asialle euroja uhraakin.
Lempäälän investointilistalta löytyy ainakin kouluasioita ja keskustan jatkorakentaminen radan länsipuolelle. Kaavoituksesta ja rakentamisesta vastaan tulee ainakin Ideaparkin alueen uusi asuma-alue. Uimahallin käynnistys tupsahtaa vastaan toivon mukaan nopeallakin aikataululla. Puskiaisten tieoikaisuunkin valtuusto tulee sanansa sanomaan, jos toki päätöksen siitä tekevät muut päättäjät kuin kuntapoliitikot.
Kaksi poisjäävää arvostettua pitkän linjan kuntapoliitikkoa Juha Kuisma (kesk) ja Päivi Söderström (kok) nostivat ”testamenteissaan” aiheellisesti varoituksen sormen pystyyn yhä kovenevan kielenkäytön ja somenahistelun suuntaan. Poliitikko tekee päätöksiä, jotka eivät taatusti miellytä kaikkia kuntalaisia. Joskus valtuustossa äänestetäänkin. Demokratian pelisääntöjen mukaan enemmistön kanta voittaa ja hävinneet tyytyvät siihen ilman välillä roisiksikin yltyvää jälkipyykin pesua. Somessakin pitää ymmärtää pitää järki päässä, ei kukaan ansaitse uhkailua tai henkilöön menevää piikittämistä siitä, että tekee päätöksiä parhaan näkemyksensä mukaan.
Vaalikampanjoissakin kannattaisi keskittyä oman sanoman, viestin ja arvomaailman esiin tuomiseen nykyistä enemmän. Eikä kirjoitusten ja kannanottojen kärkeä ja sisältöä kannata suunnata yksinomaan poliittisten kilpailijoiden mosimiseen. ”Trumpmainen” kielenkäyttö jääköön ikäväksi alaviitteeksi poliittiseen historiaan.
