Tampere26:n hakukirja kerää kiitoksia maakunnasta ja medialta – lue koko hakukirja tai tiivistelmä täältä

Euroopan unionin vuoden 2026 kulttuuripääkaupunki haun ohjelmistossa on mukana muun muassa SS Kurun uppoamisen muistoksi Mustalahden satamassa esitettävä Kuru-musikaali. Suomen historian pahimman sisävesiliikenteen onnettomuus, höyrylaiva Kurun uppoaminen tapahtui Näsijärvellä 7. syyskuuta vuonna 1929. Onnettomuus vaati 136 uhria. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Euroopan unionin vuoden 2026 kulttuuripääkaupunkihaun ohjelmistossa on mukana muun muassa SS Kurun uppoamisen muistoksi Mustalahden satamassa esitettävä Kuru-musikaali. Suomen historian pahimman sisävesiliikenteen onnettomuus, höyrylaiva Kurun uppoaminen tapahtui Näsijärvellä 7. syyskuuta vuonna 1929. Onnettomuus vaati 136 uhria. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Tampere ja 19 muuta Pirkanmaan kuntaa on saanut vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkihakemuksensa yksiin kansiin. Tampere26:n projektinjohtaja, Tampereen kaupungin tapahtumajohtaja Perttu Pesä kin nyt pirkanmaalaisiin, että he lukisivat joko satasivuisen, englanninkielisen Equally European -hakukirjan tai siitä tehdyn 30-sivuisen suomenkielisen tiivistelmän. Perehtymällä konseptiin lukijalle avautuu pirkanmaalaiskuntien vahva sitoutuneisuus hankkeeseen. Toukokuussa valintaraati vierailee myös Tampereella. Valintaprosessissa on edessä vielä erillinen esittäytymistilaisuus.

Vuoden 2026 Euroopan unionin kulttuuripääkaupungin titteliä tavoittelevat kolme kaupunkialuetta Tampere, Oulu sekä Savonlinna jättivät viime viikolla lopulliset hakemuksensa opetus- ja kulttuuriministeriöön.

Tampereen ja 19 Pirkanmaan kunnan hakua, Tampere26:tta luotsaava tapahtumajohtaja Perttu Pesä on hyvin tyytyväinen koko ryhmänsä työskentelyyn sekä sen hedelmiin. Hänen mielestään hakukirjassa on paitsi määrällisesti ja laadullisesti valtava työpanos myös aimoannos sydäntä.

– Erityisen otettu olen siitä, että meidän hakumme sanoma ja sisältö nivoutuvat erityisesti aikaan, Pesä korostaa.

– Yhdenvertaisuus on ollut Euroopan unionin perustamiskirjassa mainittu yhteinen arvo. Tampere26:n Yhtä Eurooppaa on pitkäaikainen kehitysprojekti, jossa me kutsumme eurooppalaisia huolehtimaan kanssamme yhdenvertaisuudesta, arvosta, joka juuri nyt tuntuu olevan monin tavoin uhattuna. Meillä, kuten koko Euroopalla, on aiheesta paljon opiskeltavaa, ja siksi meidän teemamme on ajankohtainen, Perttu tarkentaa.

Tampere26:n konsepti on saanut nimekseen Equally European eli Yhtä Eurooppaa. Strategian ytimenä on kulttuurin vahvistaminen keskuskaupungissa ja sen ympärillä olevassa maakunnassa; tavoitteena on lujittaa Tampereen ja Pirkanmaan asemaa Euroopassa.

Kulttuuripääkaupunkinimityksen vaikutukset arvioidaan. Tampereen ja Pirkanmaan haku katsoo, että täällä onnistutaan silloin, jos pystytään lisäämään pitkällä tähtäimellä yhdenvertaisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin – se on perintö Pirkanmaalle ja Tampereelle ja edelleen koko Euroopalle. Tätä varten työkaluksi valitaan eurooppalainen kulttuuriohjelma ja sen monipuoliset projektit.

Taiteellisessa sisällössä riittää. Massiivisen paketin punaisena lankana on lisätä yhdenvertaisuutta ja juhlia kulttuurin monimuotoisuutta. Hakemus käsittää runsaat sata projektia sisältävän kulttuuriohjelman Muumit-jääbaletista Eppu Normaaliin, oopperasta yleisiin saunoihin, tanssilavoista villiruokaan, skeittauksesta tasa-arvoseminaareihin ja korkeataiteesta vastakulttuuriin.

Pesä iloitsee erityisesti vakiintuneesta laajasta rintamasta ja sitoutuneesta moni-ilmeisestä mukanaolosta, joilla 20 pirkanmaalaista kuntaa on aktiivisesti mukana kulttuuripääkaupunkihaussa.

– Jotta koko maakuntamme hitsautuisi nykyistäkin tiiviimmin ja lujemmin hakuun, niin toivon, että mahdollisimman monet ihmiset perehtyisivät joko englanninkieliseen Equally European -hakukirjaamme tai siitä tehtyyn Yhtä Eurooppaa -nimiseen suomenkieliseen tiivistelmään. Perehtymällä sisältöön aistimme maakuntamme ainutkertaisen läsnäolon, Perttu Pesä kannustaa.

Hakemuksen kirjoittajat ovat kirjailijat Heikki Aleksanteri KovalainenReidar Palmgren sekä virolainen Berk Vaher, joka oli Tarton voittoisan kulttuuripääkaupunkihakemuksen päätoimittaja.

Hakukirjasta myönteistä palautetta

Tampere26:n viestintäsuunnittelija Seppo Roth on seurannut ahkerasti, miten Tampereen ja 19 Pirkanmaan kunnan hakukirjaa on käsitelty ja kommentoitu sen viimetorstaisen julkaisemisen jälkeen.

– Vaikka hakukirjat ovat varsin massiivisia opuksia, niihin näytetään uppoudutun hyvinkin antaumuksellisesti ja perusteellisesti. Löytyypä medioista jopa vertailuja kolmen kaupunkialueen hakukirjojen paremmuudesta, Roth ihastelee.

Myös Perttu Pesän korviin on kantautunut kannustusta ja kiitosta.

– Esimerkiksi teemojamme on pidetty onnistuneina, Pesä tarkentaa.

Vallankumouksia ((R)evolutions) tutkii taiteen ja kulttuurin avulla historiallista kehitystä ja nykyistä tasa-arvotilannetta Tampereella ja Euroopassa. Tämä ohjelmalinja etsii vastauksia muun muassa kysymykseen, mitkä ovat tärkeimmät sosiaaliset huolenaiheemme.

Yhdenvertaisesti sinun -ohjelmalinja juhlii kulttuurin ja taiteen monimuotoisuutta. Kuvataide, kulttuuriperintö, populaarikulttuuri, ruohonjuuritason kulttuuri ja vastakulttuuri ovat yhtä arvostettuja taiteellisen ilmaisun alueita.

Kylähyppely-ohjelmalinja tarkastelee tasa-arvoa alueellisesta näkökulmasta ja edistää korkealaatuisen kulttuurin saatavuutta Pirkanmaalla. Siinä lähetetään taiteilijoita ja heidän yleisöjään hyppäämään kylästä toiseen ja samalla kehitämme Pirkanmaata alueellisten lähestymistapojen avulla.

Villi kortti -ohjelmalinja antaa luonnolle yhdenvertaisen aseman ihmisen kanssa. Monien ekologisten kriisien vuoksi ihmisten on haastettava käsityksemme kulttuurista vain inhimillisenä ilmiönä.

Lännen Median toimituksen päällikkö Matti Posio kiittelee laajassa jutussaan, ettei Tampereen hakemus maistu mainostoimistolta, vaan raa’alta kaupunkikehittämisen realismilta, jonka sisältä pilkistävät lavea kulttuurikäsitys ja lupaus hyvistä sisällöistä. Uutta on Tampereen halu eurooppalaistua arvoiltaan.

– Tampereen vahvuutena on reippaasti eurooppalainen, kansainvälinen ja nykyaikainen perspektiivi. Tampere nostaa esiin todellisen moninaisuuden: kehitysvammaiset, turvapaikanhakijoiden tarinat ja jopa Euroopan rajat ylittävän ihmisoikeusteeman, Posio kehuu.

Kuhmalahtelaisen Juhani Yli-Hinkkalan tilan vajaan sadan vuoden ikäinen mallassauna tarjoaa edelleen erinomaiset löylyt kylpijöille. Saunomiskulttuuri on vahvasti mukana Tampereen ja 19 Pirkanmaan kunnan kulttuuripääkaupunkihaussa. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Kuhmalahtelaisen Juhani Yli-Hinkkalan tilan vajaan sadan vuoden ikäinen mallassauna tarjoaa edelleen erinomaiset löylyt kylpijöille. Saunomiskulttuuri on vahvasti mukana Tampereen ja 19 Pirkanmaan kunnan kulttuuripääkaupunkihaussa. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Kunnista satelee kiitoksia

Tampere26 on aidosti pirkanmaalainen projekti. Tampereen lisäksi hakemuksessa ovat mukana Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kangasala, Kuhmoinen, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat ja Ylöjärvi.

Oriveden kulttuuripalveluiden johdosta vastaava rehtori Pia-Maria Ahonen uskoo, että Pirkanmaalla on erittäin hyvät mahdollisuudet tulla valituksi Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.

– Mielestäni hakukirja on onnistunut ja huippulaadukas kattaus Pirkanmaan kuntien kulttuuritarjontaa, joka ottaa rohkeasti kantaa ja pyrkii löytämään ratkaisuja moniin ajankohtaisiin kysymyksiin. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvoisuuden teemat koskettavat laajasti ihmisiä ja kansakuntia. Hakukirjan ohjelmat luovat valokeilan sellaisiinkin kulttuurisiin paikkoihin ja yhteisöihin, joihin se ei välttämättä usein yllä. Ohjelmilla luodaan uskoa tulevaisuuteen ja siihen, että saavutettavalla kulttuurilla on merkittävä tehtävä ihmisten hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden edistämisessä, Ahonen analysoi.

Ylöjärven kaupungin vapaa-aikajohtaja Minna Vallin korostaa, että kulttuuripääkaupunkihaku on koko Pirkanmaan hanke. Hän kiittää, kettä kaikki kunnat ovat saaneet omia näkemyksiään esille, joten yhteisiä hankkeita on lukuisia.

– Hakukirja on laaja ja monipuolinen. Se sisältää hienoa arvoja ja ennen kaikkea yhdessä tekemistä. Suunnitelmassa on upeita hankkeita ja tapahtumia, Vallin kehuu.

Akaan kaupunginjohtaja Antti Peltola odottaa, että Tampere ja 19 Pirkanmaan kuntaa vetäisivät kulttuuripääkaupunkikisassa pisimmän korren.

– Toivon, että Pirkanmaa pärjää kilpailussa. Kyse on tärkeästä hankkeesta, jonka avulla saamme muun muassa Akaalle positiivista näkyvyyttä, uusia palveluita, uusia toimintamalleja. Tässä on mahdollisuus saada ulkopuolista rahaa paikallistalouteen esimerkiksi matkailijoiden ja vierailijoiden myötä, Peltola toteaa.

Pälkäneen kunnan kulttuurisuunnittelija Marketta Pyysalo nostaa kulttuuripääkaupunkihankkeen ansioksi Pirkanmaalla lujittuneen yhteistyön.

– Tällä hetkellä arvioiden parasta koko prosessissa on ollut kuntien kulttuuripalveluiden yhteistyön tiivistyminen. Prosessi on myös nostanut esille tärkeän keskustelun siitä, mikä on alueellisen identiteetin kannalta tärkeää ja mikä näkyy ulospäin. Prosessin kautta ylipäätään koko kulttuurin merkitys esimerkiksi alueellisena vetovoimatekijänä tulee keskustelun aiheeksi. Usein tämä teema jää liikaa katveeseen, Pyysalo miettii.

Lempäälän sivistysjohtaja Niina Lehtinen kuvaa hakukirjaa raikkaaksi, innostavaksi, kiinnostavaksi ja innovatiiviseksi kokonaisuudeksi. Hänen mielestään opus on jalostunut hienosti ensimmäisestä versiosta, etenkin visualisointi on onnistunut hyvin.

– Olemme yhdessä voittamassa tätä hakua. Kunnat ovat todella sitoutuneet, ja odotamme, että pääsemme hienoista suunnitelmista tekoihin. #Parasta Pirkanmaalta, Lehtinen innostuu.

Lopullinen vuoden 2026 kulttuuripääkaupungin valinta tapahtuu 2. kesäkuuta. Valinnan Tampereen, Oulun ja Savonlinnan kesken tekee kansainvälinen asiantuntijaraati.

Englanninkielinen, satasivuinen hakukirja ja sen suomenkielinen, 30-sivuinen tiivistelmä löytyvät täältä: https://tampere26.fi/hakukirja/

MATTI PULKKINEN