Sote-uudistuksen myötä kuntien sosiaalitoimen palvelut siirtyvät hyvinvointialueille. Terveyspalveluista keskustellaan paljon aluevaalien alla, mutta mihin on unohtunut keskustelu sosiaalipalveluista?
Sosiaalihuoltolain mukaisia yleisiä sosiaalipalveluita ovat mm. sosiaalityö ja sosiaaliohjaus, perhetyö, kotipalvelu ja kotihoito, omaishoidon tuki, asumispalvelut, laitoshoito, päihde- ja mielenterveystyö ja kasvatus- ja perheneuvonta.
Lisäksi erityislainsäädännön perusteella tarjottavia palveluita kunnissa ovat mm. vammaispalvelut, lastensuojelu, kuntouttava työtoiminta ja lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvä sovittelu. Näissä palveluissa työskentelee Pirkanmaalla tuhansia henkilöitä ja palvelut koskettavat tuhansia asiakkaita.
Lastensuojelun palvelut ovat olleet jo vuosia huolestuttavassa tilassa useissa Pirkanmaankin kunnissa. Hyvinvointialueen tulisi kyetä vastamaan tähänkin kieltämättä vaikeaan haasteeseen.
Harva päättäjä sanoo, että lasten ja nuorten asiat eivät olisi tärkeitä. Mutta mitä on todellisuudessa tehty heikoimmassa asemassa olevien lasten palveluiden parantamiseksi ja onko tehty riittävästi? Säästöt tai riittämättömät panostukset opetuksessa, oppilashuollossa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa ja lapsiperheiden sosiaalipalveluissa vaikuttavat eniten juuri näiden kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten asemaan.
Tilanne on vaikea lastensuojelussa ja erikoissairaanhoidossa, eivätkä kaikki apua tarvitsevat lapset ja nuoret saa tarvitsemaansa palvelua tai hoitoa.
Lastenpsykiatrian potilaiden määrä on ollut kasvussa koko 2000-luvun ja vakavasti oireilevien lasten mielenterveyshäiriöt ovat asiantuntijoiden mukaan pahentuneet.
Lähetteiden määrän kasvu ei ole tuonut lastenpsykiatriaan riittävästi lisää resursseja. Eikä resursseja ole tarpeeksi myöskään kouluilla, varhaiskasvatuksessa ja terveysasemilla lievempiin ongelmiin tarttumiseen.
Nyt tilanne on se, että lasten ja nuorten ongelmat pääsevät kasvamaan liian suuriksi, mikä tarkoittaa lisääntyvää pahoinvointia ja isompia kustannuksia veronmaksajille. Olisimmeko voineet auttaa esimerkiksi 11-vuotiasta itsemurhaa hautovaa lasta jo ennen kuin hän on päätynyt lastenpsykiatrian osastolle tai lastensuojelun asiakkaaksi? Tai päihdekoukussa olevaa 15-vuotiasta nuorta?
Sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisten hyvä yhteistyö, työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen, riittävät panostukset ennaltaehkäiseviin palveluihin ja päihde- ja mielenterveyspalveluihin sekä siirtyminen asiakkaan jatkuvasta arvioimisesta oikea-aikaiseen palveluntarjoamiseen voisivat olla ensimmäisiä askelia tilanteen parantamiseksi.
Anita Huhtala,
kunnanvaltuutettu,
aluevaaliehdokas (sit. Vihreät)
