”Toivottavasti hankkeelle ei ikinä löydy rahoitusta”, ”liikenteellinen hyöty on vain veruke” – Lue, miten Puskiaisten oikaisua kommentoitiin YVA-tilaisuudessa

Alustava vaikutusalue. – Valtatien aiheuttaman melun yli 55 dB alue ulottuu avoimessa maastossa mm.liikennemäärästä, liikenteen koostumuksesta, ajonopeuksista ja tien mäkisyydestä riippuen enimmillään 100-200 metrin päähän, YVA-selostuksessa arvioidaan. Kuva: Pirkanmaan ELY-keskus, YVA-ohjelma

Puskiaisten oikaisua koskevasta YVA-selostuksesta järjestettiin yleisötilaisuus 18. tammikuuta etäyhteydellä Teamsissa.

YVAsta voi esittää kirjallisia mielipiteitä 28. helmikuuta asti Pirkanmaan ELY-keskukseen joko sähköpostitse tai postitse. Esimerkiksi oheisia, livetapahtuman kysymysosioon jätettyjä kommentteja ei esittelijöiden mukaan huomioida menettelyssä, sillä niitä ei ole jätetty ns. virallisia kanavia pitkin.

 

Lue myös: YVA-selostuksessa nähdään Puskiaisten oikaisun varjopuolet – ympäristövaikutusten kannalta parasta ratkaisua ei löydetty

 

”Oikorata Puskiaisista lentokentän kautta on myös suunnitteilla. Miksi ei ole tehty yhteistyötä rataviranomaisten kanssa ja suunniteltu Puskiaisten tiesuunnitelmaa samaan väylään oikoradan kanssa?”.

Esittelijän vastaus: ”Rautatien ja valtatien parantamisen suunnitteluvaiheet ovat eri tilanteessa tällä hetkellä. Radasta ollaan valmistelemassa vasta alustavaa tarkastelua ja nykyisessä maakuntakaavassa, jota lain mukaan täytyy tiesuunnittelussa tukea, ne ovat eri maastokäytävässä ja se on tällä hetkellä tämän YVAn lähtökohta.”

 

”Hankedokumenttien mukaan tiesuoritteet kääntyvät laskuun vuonna 2025, eli 3 vuoden kuluttua. Mahdollinen tie ei ehtisi edes valmistumaan ennen sitä. Tätä taustaa vasten tätä ei voida perusteella liikenteellä vaan lähinnä elinkeinoelämän tukemisella (luonnon kustannuksella).

Esittelijän vastaus: ”YVA-selostuksessa on käytetty Tampereen seudulle tehtyä liikennemallia, joka ottaa huomioon maankäytön kehittymisen, joukkoliikenteen kehittämisen sekä’ arvioidut kulkumuototapojen muutokset. Se ja Väyläviraston laatimat liikenne-ennusteet eivät ennusta liikennemäärien laskua vuoden 2025 jälkeen. Hankkeelle on valtakunnallisesti asetettu myös useampia elinkeinoelämää tukevia tavoitteita. Mahdolliset uudet ennusteet otetaan huomioon, jos hanketta aletaan edistämään.”

 

”Valtatieltä puuttuu nykyisinkin melusuojauksia joistakin kohdista. Suunnitelmissa on esitetty melusuojauksia näille kohdille. Koska hankeen toteutumisesta ei ole olemassa päätöstä, voisiko puuttuvia melusuojauksia toteuttaa jo ennakkoon?”

Esittelijän vastaus: ”Tienparannushankkeista erillisiä maanteiden meluntorjuntahankkeita on toteutettu viime vuosina hyvin harvoin. Mitään estettä melusuojauksien rakentamiseen ei ole, jos niiden rakentamiseen osoitetaan rahoitusta. Melusuojausten rakentaminen edellyttää myös tiesuunnitelman laatimista.”

 

”Mitä suuruusluokkaa ovat eri tievaihtoehtojen kokonaiskustannukset.”

Esittelijän vastaus: ”Eri vaihtoehtojen kustannusarviot arvioidaan kevään aikana ja ne otetaan huomioon liikennetaloudellisia tunnuslukuja laskettaessa sekä yleissuunnitteluun vietävän vaihtoehdon valinnassa.

 

”Eikö olisi järkevämpi toteuttaa ensin 0+ ja arvioida muiden tarvetta uudelleen 2040-luvulla?”

Esittelijän vastaus: ”Tiellä on nykyisellään suuriakin liikenteellisiä ongelmia, etenkin Tampereen messukeskuksen kohdalla ja Lakalaivan ja Sarankulman eritasoliittymien välissä. On harkittu ja tullaan harkitsemaan, että kun hankkeen toteuttaminen ei kuitenkaan lähivuosina tapahdu, niin voisiko toimenpiteitä tehdä etukäteen ja nopeammin, ja sillä tavalla siten parantaa tilannetta.”

 

”Ruuhkaa esiintyy ainoastaan Lakalaivan ympäristön liittymissä aamulla 30 minuutin ajan ja iltapäivällä 30 minuutin ajan. Sitä ei voi edes sanoa ruuhkaksi verrattuna pääkaupunkiseudun tai ulkomaiden ruuhkiin.”

 

”Miksi nykyisen tien välityskyvyn parantaminen ja kehätie on niputettu yhteen? Nykyisen tien parantaminen pitäisi tarkastella erillisenä hankkeena. Liikennettä olisi mahdollista sujuvoittaa ja kapasiteettiä lisätä ilman laajan metsäalueen tuhoamista pirstomalla.”

 

”Mitä muita tarpeita Puskiaisten oikaisulla on kuin ”ruuhkautuva” liikenne valtatie kolmella? Mikä on gryndereiden osuus tavoitteissa? Sillä heidän tavoitteensa on jatkuva rakentaminen…”

 

”Liikenteen kasvuennusteet herättävät kysymyksiä. Suomen väestö vähenee ja kasvukeskuksissakin, kuten Pirkanmaalla, kääntyy laskuun 2030–2040. Kuka moottoritiellä ajelisi? Liikenneruuhkat (tai niiden puute) on kestämätön peruste rakentaa moottoritie keskelle metsää. Toivottavasti hankkeelle ei löydy ikinä rahoitusta.”

 

”Eiköhän se ole aika selvää, että tässä on kyseessä ennen kaikkea kuntien halusta päästä kaavoittamaan tontteja. Liikenteellinen hyöty on tässä vain veruke, jonka avulla nämä luontoa tuhoavat hankkeet runnotaan väkisin läpi vastustuksesta piittaamatta.”

 

”Tämä VE1 on aika kummallinen suunnitelma. Kaikki edes hiukan elinympäristön laatua parantavaksi tunnistetut asiat kohdistuu Tampereelle. Lempääläisille ja pirkkalalaisille on tarjolla vain lisääntynyttä kurjuutta kasvavan melun myötä. Melu on jo nyt ainakin Lempäälässä lähes sietämätöntä ja nopeuksien nosto ei sitä ainakaan paranna. Eli melua saada pois muuten kuin laittamalla koko paketti tunneliin. Mikä muuten säästäisi virkistysalueetkin.”

 

”Liikennettä ei tule suunnitella ennusteiden perusteella vaan tavoitteiden.”

 

”Näin suuressa hankkeessa kannattaisi edetä varovaisuusperiaatteen mukaan, jotta ei aiheuteta arvaamattomia vaikutuksia. Riskien arviointi ennakolta ei voi olla riittävän tarkkaa, koska alueelle on tiestön lisäksi suunnitelmissa yritysrakentamista, ratahankkeita, ratapiha jne.”

 

”Onko mietitty vaihtoehdon 0+ parannusten toteuttamista ennen kuin mietitään lisäkaistoja, eritasoliittymiä ja uusia teitä? Jos tie on ns. huono (ei valaistusta, meluvalleja yms.) ei ensimmäinen ratkaisu voi olla tehdä uusi tie.”

 

”Nuori sukupolvi kamppailee jo nyt ilmastonmuutoksen kourissa: miten tämä ympäristöä pelkästään tuhoava hanke on heille ikinä perusteltavissa?”

 

 

Lue myös:

”Lempäälässä luonnon puolustamiseen suhtaudutaan nihkeästi” – Sääksjärveläisen Teemu Hiltusen huolena on laajan metsäalueen pirstoutuminen