Kansalliset puolustusratkaisut on syytä tehdä faktoihin perustuen

Rauno Jääskeläinen kokee Naton uhkana mielipidekirjoituksessaan (julkaistu verkossa LVS 10.4.2022). Tekstiä oli surrealistista lukea. Samaan aikaan kun sotakirjailija Jääskeläinen kritisoi muun muassa Jussi Halla-ahoa hyödylliseksi idiootiksi, hän tuntuu omaksuneen Putinin metodit levittäessään misinformaatiota Natosta. Räikeimpiä vääristelyjä ja uhkakuvia on syytä oikaista.

Nato on puolustusliitto, jonka voima perustuu siihen pelotteeseen, että hyökkäys yhtä Nato-maata kohtaan on hyökkäys kaikkia Nato-maita kohtaan. Se pelote on ollut tehokas – Nato on joutunut vetoamaan pelotteensa perustana olevaan viidenteen artiklaan ainoastaan kerran, 11. syyskuuta 2021 terrori-iskujen jälkeen. Nato on länsimainen liitto, johon kuulu 21 yhteensä 27:stä Euroopan unionin jäsenvaltiosta.

Jääskeläinen väittää, että Suomen ollessa Natossa Yhdysvallat voisivat sanella, että Suomi osallistuu sotiin ympäri maailman. Väite on muunneltua totuutta karmeimmillaan. Jokainen Naton jäsenvaltio päättää itsenäisesti asevoimiensa käyttämisestä. Sitä ei Nato muuttaisi. Kaiken kukkuraksi Suomi on tähänkin asti osallistunut Naton johtamiin rauhanturvaoperaatioihin muun muassa Afganistanissa, Kosovossa ja Irakissa. Yhteenkään ulkopuoliseen sotaan Suomea ei voida pakottaa.

Ukraina ei ollut Nato-maa eikä muutoinkaan provosoinut Venäjää. Silti vuodesta 2014 lähtien Venäjä on sotinut Ukrainassa joko suoraan tai välillisesti separatisteja tukemalla. Ukraina on jäänyt yksin puolustamaan Eurooppaa. Nato-maat eivät lähde sotaan mukaan, kun se ei koske heitä. Venäjän järjestelmällinen etupiiriajattelu on näkynyt ennenkin Georgiassa ja Tšetšeniassa. Tekosyynä käytetään Naton laajentumista.

Jääskeläinen kirjoittaa kaipaavansa sitä aikaa, kun Neuvostoliitto oli voimissaan. Siis sitä aikaa, jolloin suomettumisen takia Suomi ja suomalaiset uhrasivat perusarvonsa, kuten lehdistön vapauden ja vapaat vaalit. Kekkosen valtakaudella vapaat vaalit olivat vitsi. Ainakin minä arvostan sitä oikeutta, että minä ja päätoimitus voivat kirjoittaa lehdessä mielipiteensä ja äänestää vaaleissa. Siksi en voi hyvällä omallatunnolla haaveilla Kekkosesta tai Brežnevistä. Suomettuminen on kansallinen häpeäpilkku.

Rauhasta haaveilee toivottavasti jokainen, mutta Yhdysvaltojen maalaaminen roistovaltioksi on ylilyönti. Yhdysvaltojen kanssa jaamme länsimaiset arvot demokratiasta, oikeusvaltiosta, sananvapaudesta. Venäjän kanssa jaamme enää lähinnä noin 1300 kilometriä rajaa. Venäjän lausuntoja Natosta ei pitäisi kutsua ”kärjistykseksi”. Venäjä levittää aktiivista valekampanjaa kaikesta, mikä liittyy länsimaihin. Sitä retoriikkaa ei pitäisi sortua toistamaan ilman lähdekritiikkiä.

Oikeistopopulismia voimme kritisoida Jääskeläisen kanssa yhteen ääneen, mutta kannattaa huomioida, että esimerkiksi Jussi Halla-aho on kritisoinut Putinia ja Venäjän kehitystä jo tovin. Päätös Natosta pitää tehdä faktoihin, analyyseihin ja johtopäätöksiin tukeutuen. Pelon lietsominen ja misinformaation levittäminen pelaa ainoastaan Putinin pussiin. Yksi asia on minusta selvää: emme voi jäädä yksin, kuten Ukraina jäi.

 

Totti Hämäläinen
juristi, kunnanvaltuutettu (kok.)