Lempäälän kanta Puskiaisen oikaisuun ei ole linjassa kestävän kehityksen kanssa

Onko Lempäälä kunta, joka sanoo kyllä luontokadolle, kunhan siitä saa rahaa?

Lempäälän kunta on päättänyt tukea Puskiaisten oikaisua. Vaihtoehtona oikaisulle oli parantaa nykyistä infraa. Hankkeen liikenne-ennusteet pohjautuvat oletukseen, että liikenteen määrä kasvaa, mutta liikenteen määrä ei kasvaisi, jos sitä ei systemaattisesti kasvatettaisi tämänkaltaisilla hankkeilla.

Tiedostamme varmasti kaikki, että liikenteen päästöjen pitää vähentyä, mutta se ei onnistu maalaamalla haavekuvia liikenteen kokonaisvaltaisesta sähköistymisestä ja lyhyemmän matkustusajan tuomista päästövähennyksistä. Vaikka autoilu sähköistyisikin, tilankäytölliset ongelmat säilyvät ja autoilun aiheuttamat rengaskulumat ja materiaalitarve eivät katoa mihinkään. Lisäksi autoilun lisäämisellä on negatiivisia vaikutuksia kansanterveyteenkin. Liikenteen sähköistyminen on välttämätöntä, mutta se ei yksinään ole riittävä toimi ratkaisemaan tulevaisuuden liikenteen ongelmia.

Meidän pitää hyväksyä, että tulevaisuudessa jokaisella ihmisellä ei voi olla autoa, sillä edes liikenteen sähköistyessä se ei ole kestävää tilan eikä resurssien käyttöä. Lisäksi nykyisen autokannan sähköistämiseen ole tarpeeksi materiaaleja, joten autojen määrän väheneminen on väistämätöntä. Liikenteen päästöjä ja muita ympäristövaikutuksia ei kymmenessä vuodessa maagisesti saada vähenemään pelkästään sähköistämisellä, jonka vuoksi meidän pitää kääntää katsetta toiseen suuntaan liikenne- ja kuntastrategiaa luodessa. Moottoritiehankkeessa kaavaillut aikasäästöt eivät käytännössä tule koskaan olemaan todellisia, sillä uuden infran rakennus lisää tienkäyttöä, jonka vuoksi ruuhkia tulee olemaan tulevaisuudessakin. Sillä hetkellä aikasäästöihin perustuva oletus päästöjen vähenemisestä muuttuu utopiaksi.

Tällä hetkellä julkinen liikenne, lähijunahankkeet ja lihasvoimin toimiva liikenne eivät ole saaneet tarpeeksi rahoitusta ja panostusta, jonka vuoksi ennusteet ovat vääristyneitä. Asukasmäärä voi kasvaa, mutta yksityisautoilun määrän ei tarvitse kasvaa samassa linjassa, jos sen eteen tehdään töitä. Niin kauan kuin ihmiset ajattelevat, että suomalaisten vapaus on liitettynä autoiluun, ei kehitystä voida olettaa. Autoilun vapaus on jäänne vuosikymmenten takaiselta politiikalta ja ihanteelta ja sen suunnan toivon muuttuvan.

Oikaisun rakentaminen ei edistä kestävää kehitystä ja on vaatinut aikamoista akrobatiaa saada se kuulostamaan kestävältä vaihtoehdolta. Kyseessä on erittäin kallis viherpesu, jonka todellisena tarkoituksena on todennäköisesti mahdollisuus rakentaa lisää teollisuusaluetta ja kasvattaa kunnan taloutta. Tämä on ymmärrettävä tavoite kunnalle, mutta tätä intressiä ei avoimesti myönnetä, kun oikaisusta on keskusteltu. Ehkä ihan ymmärrettävää, sillä Lempäälän kunnan kiinnostuksen kohteena tuskin on profiloitua kunnaksi, joka sanoo kyllä luonnontuhoamiselle heti kun on mahdollisuus saada kirstuun rahaa. Tarve rakentamiselle on varmasti todellinen, mutta ratkaisuna olisi tiivistää nykyisiä alueita niin että neitseellistä luontoa kaadetaan mahdollisimman vähän. Tämä hanke ei pohjaudu tähän ajatukseen, vaan se mahdollistaa laajan uudisrakentamisen, joka sirpaloi nykyisen virkistysmetsän pieniksi palasiksi ja aiheuttaa luontokatoa.

Tuntuu irvokkaalta, että päätöksiä tulevaisuuden infrasta tehdään näin vanhojen suunnitelmien perusteella eikä nuorilla ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa heitä koskeviin päätöksiin. Kun oikaisu on kaavaan suunniteltu, lähiluonnon arvoa ei ole tunnistettu eikä sitä ole mitattu sen tarvitsevalla tavalla ja se näkyy. Miksi seuraavaa sukupolvea koskettavia päätöksiä tehdään edeltävien sukupolvien aikaisten päätösten perusteella, varsinkin kun ne ovat jo nyt todistettavasti vanhentuneita?

 

Jenna Jokila

Kolmannen polven lempääläläinen ja yritysten ympäristöjohtamiseen erikoistunut kauppatieteiden maisteriopiskelija