Pirkanmaan imu näkyy myös lempääläisessä ja vesilahtelaisessa rakentamisessa. Rakentaminen on kiivasta, joskin Ukrainan sodan käynnistämä energiakriisi on saanut rakentajatkin harkitsemaan rakennusratkaisuja. Nyt haetaan mahdollisimman energiatehokkaita rakennusratkaisuja, eikä ylimääräisiä neliöitä kaivata lämmitettäväksi.
Ilmiö ei ole ihan uusi, vaikka sähkön hinnan kipuilu on antanut energiasäästölle uusia kierroksia. Kun vielä 1990-luvulla omakotitaloissa suosittiin näyttäviä erkkereitä, 2000-luvulle tultaessa ne kutakuinkin katosivat. Suoralinjaiset seinät muodostavat lämpötaloudellisesti energiatehokkaamman kodin.
Viime kuukausina media on kirjoittanut rakentajien harkitsevan aiempaa pienempiä kotiratkaisuja. Omakotitalotkin voivat olla alle 100 neliömetrin suuruisia. Vesilahden Narvan vuokrapientalot edustavat tämän ajattelumallin tiiveintä päätä. Kerrostaloyksiön kokoinen pientalo tarjoaa omakotimaisen oman pihan, mutta tilaa vain välttämättömälle. Monelle se riittää.
Uutta ajattelua edustavat myös Lempäälän tulevat asuntomessut. Alueelle on nousemassa kiinteistö, jossa järjestetään muun muassa kouluopetusta ja varhaiskasvatusta. Silti rakennus ei ole yksinomaan koulu tai päiväkoti, vaan yhteinen tila asukkaille. Se on järkevää.
Energiansäästö myös asumisessa on erinomainen asia. Toinen juttu on, kuinka nopeasti saamme sopeutettua omat tarpeemme uusiin ajatuksiin. Tällä hetkellä vaikkapa Lempäälään valmistuvien rivi- ja kerrostalokaksiot voivat olla neliömääriltään pienempiä kuin 1970-luvun kerrostalojen yksiöt. Tehoneliöt ovat hyviä niin kauan, kun ne palvelevat tarkoitustaan, eli viihtyisää asumista. Liiallisuuksiin ei kannata neliöiden tinkimisessäkään käydä.
Kommentointi on suljettu.