Lintuharrastajan maalis-huhtikuu on kiireinen. Iltaöisin määritetään pöllöreviireitä soidinkuunteluilla, päivisin bongataan muuttajia ja nikkaroidaan linnunpönttöjä. Ja vauhti vain paranee huhtikuun mittaan muuttolintujen paluurynnäkössä.
Hämäräelämään sopeutuneiden pöllöjen soidinmenot on jännittävä elämys ja monille ensi kosketus pöllöjen maailmaan. Hyvä pöllöjen kuunteluyö on lämmin ja tyyni. Iltahämärästä puoleen yöhön, tai pari tuntia ennen auringon nousua.
Lempäälässä ja Vesilahdessa on vahva ja vakiintunut lehto- ja viirupöllökanta systemaattisen pöntötyksen seurauksena. Mutta valitettavasti kaunis helmipöllö, kuutamoöiden puputtaja on hiljalleen suuresti taantumassa , vaikka muutamia pareja maakunnassa vielä pesiikin. Ennen helmipöllö oli maamme runsalukuisin pöllölaji. Helmipöllön kirkas ja säveltasoltaan nouseva puputus ” pu-pu-pu-pu-pu” on helpoimmin tunnistettava pöllöääni. Vanhastaan ääntä luultiin jäniksen aiheuttamaksi.
Mutta vielä helmipöllöä kuullaan. Tuulia Aho sai ihailla kahden helmipöllön puputussarjaa Lempäälän Kaitajärvellä ja Vesa Haapaniemi Vesilahden Saastonkulmalla. Pirkanmaalla todettiin petolintuseurannassa vuonna 2021 vain 2 helmipöllön pesintää, mutta vertailuna 134 lehtopöllön pesintää, 56 viirupöllön ja 60 varpuspöllön pesintää. Helmipöllölle soveltuvia pönttöjä
on Pirkanmaan metsiin kiikutettu 195 kpl, lehtopöllön pönttöjä 476 , viirupöllölle 246 ja varpuspöllöille 536. Pönttöpulaa ei pöllöillä ole.
Vesilahdessa on vuosina 1974–2022 rengastettu 312 lehtopöllöä, 343 viirupöllöä, mutta helmipöllöjä vain 124, joista viimeiset 6 helmipöllöä vuonna 2009.
”Nyt se alkoi ”, saattoi lintuharrastaja todeta pitkän odotuksen jälkeen , kun ensimmäiset töyhtöhyypät laskivat Vesilahden Ylämäen ja Mukalankulman pelloille. Jatkossa muuttonäyttämölle ilmestyvät lämpöasteiden lennättäminä kiurut, kottaraiset, sepelkyyhkyjen parvet. Harmaalokit katsastavat jo Pyhäjärvellä tulevia pesäluotojaan.
Muuttaneiden laulujoutsenten määrä kasvaa päivittäin. Pian niiden loilotus kuuluu kaikkialla joutsenparien varatessa reviireitään, vaikka pesimäjärvet ovat vielä jään peitossa. Ylilentäville joutsenille vakiparit ilmoittavat siipiään heilutellen ja kovasti loilottaen, ”tämä paikka on varattu, jatkakaa matkaa”.
Onkemäellä talvehtinut ”Mokoma”- joutsenkin on selvittänyt talven.
Pirkanmaan kunnissa suoritetaan koordinoidusti 8. ja 22. huhtikuuta paikallisten ja muuttavien hanhien laskenta niillä alueilla, joissa vuosien varrella hanhet ovat levähtäneet muutollaan. Tiedot kootaan Tiira -lintutietopalveluun. Kaikki hanhilajit lasketaan niin tarkasti kuin mahdollista.
Lempäälässä Koivistonjärven–Lastusen alueen hanhet laskee Tatu Itkonen ja Rainer Mäkelä, Vettenmaalla Kari Hiltunen, Jari Salonen, Sullanmaalla – Ojalankulmalla Kari Hiltunen ja Jari Salonen sekä Vesilahdessa lähes koko kunnan alueella Jani Vastamäki ja Pekka Rindell.
Ensimmäisiä kanadanhanhia ja merihanhia oli jo 19. maaliskuuta Pirkanmaalle palannut.
