Kaikki väkivalta on vakavaa ja tuomittavaa. Erityisen järkyttävää se on silloin, kun se kohdistuu lapsiin.
Väkivallan ehkäisyyn pitäisi panostaa paljon nykyistä enemmän – tapahtuipa väkivalta sitten kodeissa, kouluissa tai kaduilla. Tehokas väkivallan ehkäisy edellyttää kuntien, poliisin ja hyvinvointialueen välistä saumatonta yhteistyötä.
Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluilla on väkivallan ehkäisyssä merkittävä tehtävä, jonka hoitaminen vaatii resursseja ja erityisosaamista. Lastensuojeluhenkilöstön lisäksi olisi tärkeää kouluttaa esimerkiksi neuvoloiden ja oppilashuollon henkilöstöä tunnistamaan hälytysmerkit ja puuttumaan perheväkivaltaan, perheiden päihde- ja mielenterveysongelmiin sekä kouluväkivaltaan, jotka ovat usein lasten ja nuorten pahoinvoinnin ja mielenterveyden häiriöiden juurisyitä.
Kun herää epäily lapseen kohdistuvasta väkivallasta, tilanne on vaativa ja raskas alan ammattilaisellekin. Pirkanmaan hyvinvointialue pyrkii vastaamaan ammattilaisten tuen tarpeeseen pilotoimalla Barnahus-mallia, jonka tavoitteena on tehostaa lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyjen selvitysprosesseja sekä väkivaltaa kokeneiden lasten tukea ja hoitoa.
Mallissa työntekijä voi matalalla kynnyksellä ottaa yhteyttä tukiverkkoon ja saada apua ja neuvoja ilman lapsen tunnistetietoja. Erityisasiantuntija-apuna toimii Taysin lasten oikeuspsykiatrian yksikkö. Tukimalli ei poista väkivaltaepäilyissä ilmoitusvelvollisuutta poliisille tai lastensuojeluun, mutta se antaa lasten ja nuorten kanssa työskenteleville apua, tukea ja varmuutta vaikeissa tilanteissa toimimiseen.
Kaikki lisäsatsaukset lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn ovat tervetulleita, jotta joensuulaisen pikkupojan ja helsinkiläisen Vilja-Eerikan murhien kaltaiset tragediat eivät toistuisi.
Tiina Wesslin (vihr.)
Kirjoittaja on aluevaltuutettu ja hyvinvointialueen tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja.
