Kuukausien suomenkieliset nimet perustuvat maatalouden töiden ajoitukseen. Toukokuussa muokataan ja kylvetään pellot; kesäkuussa kesantomaat kesätään eli kynnetään rikkaruohojen torjumiseksi; heinäkuussa niitetään karjalle heinät; elokuussa kootaan halmeista elo eli vilja. Heinänniiton kokemukset ovat puolestaan johtaneet siihen, että heinämailla on kymmeniä eri nimiä.
Aho on hylätty, monenlaista kasvia kasvava entinen kaskimaa, jota niitetään, jolloin siihen ei kasva puita. Esimerkiksi Kiviaho, Ahostenjärvi. Ajos on trombin tai myrskytuulen kaatama metsänkaistale, joka pari vuotta myöhemmin poltettu ja muutettu niityksi. Tätä nimistöä on sekä Lempäälässä että Vesilahdella. Aro on Hämeessä rehevä, usein mesiangervoa kasvava niitty, mutta muualla Suomessa kuiva, ravinteikas luontaisesti syntynyt heinämaa.
Häihä tai säisä on vedessä kahlaamalla niitettävää järviheinää. Esimerkki Lempäälän Häihenmatka, Lempäälän Säijä, Mouhijärven Häijää ja Simo Häyhän sukunimi. Kelho, Kelhi, Kelhä on puolestaan huonokasvuinen niitty, melkeinpä jo karu keto. Esimerkiksi Lempäälän Kelho ja Sääksmäen Kelhi.
Lanne, Lantee on hämäläismuoto hyvin heinää kasvavalle kostealle notkelmalle. Esimerkiksi Vanattaran Lantee ja Saarijärven Lannevesi.
Lauas, taivutusmuoto Laukaan, on hyväkasvuinen järvenrantaniitty, jota kevättulvat lannoittavat. Esimerkiksi Keski-Suomen Laukaa, Inkerinmaan Laukaa. Vesilahden Laukossa oli useita laajoja laukaita. Nimenä outo ja vääristynyt Lakalaiva on alkuaan ollut Lakalauas.
Lehto on reheväkasvuinen lehtipuita kasvava paikka, josta taiteltiin kerppuja lampaille ja vuohille.
Letku on letkuva, lelluva, hyllyvä suoniitty. Esimerkiksi Tammelan Letku. Vertaa: letkeä.
Luhta on isokasvuista, karkeaa korsiheinää (taarnaa) kasvava kostea järvenranta-alava, joka on aina vetinen. Esimerkkinä pinta-alaltaan laaja Sarvikkaan luhta.
Mätikkö on mättäitä kasva, vaikesti niitettävä rantaniitty. Esimerkiksi Mouhijärvellä, tai Lempäälän Lastusissa.
Onnia on kapea. kostea niitty kahden kallion välissä. Esimerkiksi Lempäälän Kelhossa ja Viialan Alkkulassa. Orko on kovapohjainen laakso, kaiketi hiekkapohjainen. Tampereen Ristinarkku on alun perin ollut Ristinorko, teiden risteys laaksossa. Ruona on ruokoa kasvava matala järvenlahti tai jokisuu. Ruokoa tarvittiin kylissä rakennusten kattamiseen. Turun Ruissalo on vanhalta nimeltään Ruonasalo.
Saarikko, Sarapisto on pähkinäpensaita (sarapuita) kasvava mäki tai niitty. Lempäälästä löytyy molemmat.
Vataja on vetinen niitty. Erikoista on, että siinä on suomen sanassa tuo vatten, eli ruotsin vesi. Monissa pitäjissä on Vataja-niittyjä. Myös Vesilahdella ja Lempäälässä.
Juha Kuisma
Kirjoittaja on lempääläinen tietokirjailija
