Aluehallitus on maanantain kokouksessaan päättänyt edetä vastaanottopalveluiden sekä työikäisten sosiaalipalveluiden ja vuodeosastopaikkojen palveluverkkoselvitysten osalta. Lisäksi aluehallitus päätti käynnistää mittavat yhteistoimintaneuvottelut, joilla voidaan vähentää jopa 500 henkilötyövuotta hyvinvointialueelta. Esitetyt ratkaisut eivät vasemmistoliiton edustajien näkökulmasta olleet riittävän huolellisesti valmisteltuja, ja pelkona on, että ne syventävät hyvinvointialueen palveluiden kriisiä.
Pirkanmaan vasemmiston aluevaltuustoryhmä on toistuvasti tuonut esiin päätösten ongelmakohtia erityisesti henkilöstön ja alueellisen eriarvoistumisen riskin näkökulmasta. Myös esimerkiksi monipalveluvaliokunta ottaa palveluverkkoselvitystä koskevassa lausunnossaan kantaa yhdenvertaisuuden heikkoon toteutumiseen sekä liian vähäiseen vaikutusten arviointiin erityisesti syrjäseutujen palveluiden osalta.
Palveluverkkoselvitysten kiireellinen aikataulu ei ole mahdollistanut riittävää vaikutusten arviointia. Olemme esittäneet, että palveluverkkoselvitykseen lisättäisiin vaihtoehtoisia ratkaisuja, joille tehtäisiin kattavat vaikutusten arvioinnit, jotta päättäjät voisivat aidosti tehdä punnintaa eri vaihtoehtojen välillä. Esityksemme ei saanut taakseen aluehallituksen enemmistöä.
Tiedolla johtamisen puutteista kertoo, ettei palveluverkkoselvitysten yhteydessä ole vielä tehty lapsivaikutusten tai tasa-arvovaikutusten arviointeja. Niin ikään aluehallitukselle ei ole tuotu arviota siitä, miten palveluverkon karsiminen vaikuttaa vaikkapa erikoissairaanhoidon kuormitukseen tai tarpeeseen lisätä ambulanssien määrää, kun etäisyydet palveluiden piiriin kasvavat. On ylipäätään epäselvää, miten uudistukset vaikuttavat hyvinvointialueen kykyyn järjestää lakisääteiset palvelut määräaikojen puitteissa.
Henkilöstön asema uudistusten keskellä on ollut vasemmiston aluevaltuustoryhmän suurin huoli. Vaikka olemme toistuvasti muistuttaneet jo olemassa olevasta henkilöstökriisistä, henkilöstön osallistamisessa on ollut isoja puutteita: esimerkiksi kaikkia muutosten kohteena olevia henkilöstöryhmiä ei ole kuultu. Saamme myös jatkuvasti palautetta työntekijöiden heikosta tiedottamisesta heitä koskevissa päätöksissä ja muutoksissa.
Yhteistoimintaneuvottelujen osalta aluehallituksen pöytään maanantaina tuotu avoin mandaatti hoitaa yt-neuvottelut ei ole hyväksyttävä. Maininta koko henkilöstöön kohdistuvista lomautuksista on järjetön, minkä takia esitimme sen poistoa.
Talouden sopeuttamistarpeeksi on ilmoitettu 42 miljoonaa euroa, mikä on myös yhteistoimintaneuvottelujen tavoite. Samaan aikaan hyvinvointialueen ostopalvelubudjetti on tänä vuonna ylittymässä yli 65 miljoonalla eurolla, mikä johtuu muun muassa vuokratyövoiman käytön kasvusta ja ostopalveluiden hinnankorotuksista. Mikäli vähennämme omaa väkeä, tarve käyttää kalliimpia ostopalveluita kasvaa. Yksinkertaistettuna henkilöstöstä säästäminen tulee lopulta meille erittäin kalliiksi. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä katsoo, että ulkoistusten kustannuksia ei saa maksattaa omalla henkilöstöllä. Erityisen tärkeää on, että henkilöstöpulasta kärsiviin toimintoihin ei kohdennettaisi enempää kiristyksiä, vaan että hyvinvointialue pyrkisi aidosti korjaamaan budjettiylitysten juurisyyt.
Hyvinvointialueella on ongelmia, mutta on väärin väittää, että nämä ongelmat johtuisivat työntekijöiden tehottomuudesta tai siitä, että syrjäseuduilla on tarvittavat palvelut liian lähellä. Ongelmat ovat liian vähäisessä valtionrahoituksessa ja ostopalveluiden liiallisessa käytössä, eikä niitä korjata kriisiyttämällä palveluita entisestään.
Milka Hanhela, Pirkanmaan vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja, aluehallituksen jäsen
Jouni Sirén, Pirkanmaan vasemmistoliiton aluevaltuutettu, aluehallituksen 2. varapuheenjohtaja
