Kun alle kouluikäinen tai ekaluokkalainen piirtää talon, siinä talossa on harjakatto eli talo on kuvattu päädystä. Talo on kaksikerroksinen, minkä piirtäjä näyttää kahdessa tasossa olevilla ruutuikkunoilla. Talossa on iso ovi, jossa selvästi piirretty kahva tai vedike. Oven edustalla ovat portaat tai porraskivet. Talossa on savupiippu, josta tupruaa savua. Taloon johtaa kiemurteleva tie.
Taivaalla paistaa iso aurinko. Se on joko sijoitettu paperin yläkulmaan tai kokonaisena piirroksen taivaalle. Aurinko on keltainen ja siitä lähtee näkyviä säteitä. Taivaalla kulkee muutama pyöreälinjaisesti piirretty pilvenhattara. Pihalla on jonkinlainen puun yleishahmo: valkoinen runko ja umpinainen vihreä latva. Ehkä tuo puu on koivu?
Siihen kaukaiseen aikaan kun itse olin alakoulussa, piirsimme talokuvaan myös lipputangon, jossa liehui suorana Suomen lippu. Kuin vahingossa lippu hulmusi samaan suuntaan kuin savupiipusta nouseva savu. Pihalla oli koira, ruskea tikkujalka sellainen, jos perheellä oli koira. Jotkut piirsivät talon edustalle aidan; se oli risuaitatekniikalla piirretty säleaita, aivan paperin alareunassa.
Lasten piirtämä talo on nähty lintuperspektiivistä tai puunlatvasta tai droonin yläviistosta ottamana kuvana, vaikka yksikään lapsi ei koskaan ole ollut tuossa topologisessa pisteessä 30 metriä talon tulotien yläpuolella. Voi vain pohtia, miten lapsi muodostaa tuollaisenkin kolmiulotteisen kuva-avaruuden.
Lasten piirtämissä talokuvissa ei ole autoja (muissa kuvissa kyllä), ei ole laudoitettua terassia, ei pihalamppuja, ei katolla ilmastointiputkien ulosvientejä, ei ilmalämpöpumppua, markiiseja tai sähköpylväitä. Lapset katsovat talon isoja linjoja. Pintojen tekstuuria, räystästä, seinälaudoitusta, tiiliseinää tai hirsiseinää ei kuvata. Ei myöskään pensasaitaa. Sitä kun on vaikea piirtää. Lapsen talo muodostuu niistä linjoista ja voimista, joiden muodostamana talo on olemassa.
Jos lapsi piirtää kuvan kotinsa huoneesta, on siinä esimerkiksi kirjahylly ja viherkasvi sekä ylhäältä päin nähty pöytä tuoleineen. Seinien ulkopuolella voi olla värisevää viivaa: kysyttynä mitä se on: lapsi vastaa että ukkonen tai pakkanen. Koti ja olohuone on siis turvan ja suojan tyyssija. Kiinnostavaa olisi tietää, kuuluuko viherkasvi kuinka yleisesti huoneen kuvaan?
Mistä tämä kertoo? Miten lapsi on muodostanut mieleensä talon idean? Onko se opittu esimerkiksi vanhemmilta sisaruksilta tai päiväkodissa? Ovatko vanhemmat joskus piirtäneet malliksi, miten piirretään talo?
En usko tämänkaltaisiin selityksiin. Talokuva perustuu lapsen mielessä kehkeytyneeseen aistihavaintojen yhdistelmään. Seitsenvuotias lapsi on kokenut ja nähnyt taloja yli 2 500 päivänä, eri säillä, eri valossa, eri kulmista, erilaisia ääniä heijastavina, eri asioilta tuoksuvina, kosketuksen ja liikkeen kohteina. Lapsi on lähestynyt ja mennyt sisään tai ulos tuossa iässä varmaankin 10 000 kertaa.
Pienen lapsen mieltä maailman kaikki yksityiskohdat eivät vielä ole täyttäneet. Hän näkee selkeästi ja kirkkaasti ilmiön, jota kutsumme taloksi. Jotta aikaihminen pystyisi samaan, hänen pitäisi olla filosofian professori jonka työnä on fenomenologia.
Kirjoittaja on lempääläinen tietokirjailija
