Paikalliset aluevaltuutetut ovat kirjoittaneet palstallaan hyvinvointialueitten toiminnan alkutaipaleesta paljon ajankohtaisia ja tärkeitä asioita. Mutta myös propagandaa ja omia poliittisia tavoitteita ja mielikuvia.
Yksi väite oli, että uudistus on osoittautunut nopeasti taloudelliseksi katastrofiksi. Pidän väittämää käsittämättömänä, kun hyvinvointialueet ovat toimineet vasta 10 kuukautta!
Hyvinvointialueitten taloudelliset haasteet eivät ole sote-uudistuksen syytä tai merkki siitä, että uudistus olisi ”susi jo syntyessään” vaikka moni edellisen opposition kannattaja niin mielellään puhuu. Kesäkuussa 2021, kun sote-lait oli hyväksytty eduskunnassa, oli selvää, että yli 50 lakia sisältänyt sote-lakipaketti ei välttämättä ole täydellinen, vaan pitää elää ajassa ja on tarvittaessa tehtävä korjauksia yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. Nyt on sen aika.
Toisaalta muun muassa Pirkanmaan hyvinvointijohtaja Marina Erhola on todennut (LVS 18.10.) ”Lainsäädäntö ei tee uudistusta, vaan sen tekevät hyvinvointialueet”.
Suomen Keskusta on tehnyt lakialoitteen, jossa esitetään hyvinvointialueesta annetussa laissa tarkoitetun taseeseen kertyneen alijäämän kattamiskauden määräaikaista pidentämistä kahdesta vuodesta neljään vuoteen. Lainmuutos olisi voimassa määräaikaisesti vuoden 2027 loppuun saakka. Maaseudun Tulevaisuuden kyselyyn vastanneista 18:sta hyvinvointialuejohtajasta 16 on sitä mieltä, että Petteri Orpon (kok.) hallituksen tulisi antaa lisäaikaa hyvinvointialueille sopeuttaakseen talouttaan.
Hyvinvointialue voisi lakialoitteessa esitetyllä määräaikaisella joustolla jaksottaa taseeseen kertyneen alijäämän kattamiseksi tarvittavat toimenpiteet pidemmälle ajalle ilman, että se olisi pakotettu tässä hetkessä paniikinomaisesti karsimaan ja keskittämään vanhus- ja terveyspalveluja, perheiden palveluja ja muita ihmisten lähi- ja peruspalveluja.
Hyvinvointialueiden talouksia ovat haastaneet ennakoimattomasti muun muassa koronpandemiasta kertynyt hoitovelka sekä Venäjän Ukrainaan kohdistuneesta hyökkäyssodasta käynnistynyt yleisen kustannustason voimakas nousu, tietojärjestelmien muutoskustannukset, sosiaali- ja terveydenhuollon palkankorotukset, kohonneet vuokrakustannukset sekä ostopalveluiden määrä ja noussut hintataso. Näistä johtuen vuonna 2023 jokainen hyvinvointialue on tekemässä alijäämää, yhteen laskettuna arviona yli miljardi euroa.
Suomen Keskusta onkin esittänyt, että hyvinvointialueiden 1,4 miljardin euron rahoitusleikkaukset perutaan. Rahoitus löytyisi Turun tunnin junahankkeen perumisesta.
Mikko Kärki
Lempäälä
