Lopun aikoja

Lopun aikoja, aihe, joka tuo mieleeni monenlaisia ajatuksia. Tässä muutama niistä.

Enkelin syli

On enkelin syli
kuin lämmin peti.
Kun pään tyynyyn painaa
nukahtaa heti.
Ei tunnu tuskaa.
Raskasta kipuakaan.
On rauha
sydämessä ainiaan.

On enkelin syli
kuin keinuva kehto.
Rauhoittava, kuten
alkukesän vehreä lehto,
jossa ikuinen
linnun laulu soi.
Lomassa unen,
jota ei kukaan häiritä voi.

 

Takaa tähden tuhannen

Takaa tähden tuhannen
meitä katselet.
Muistoillasi lämmität,
koska täällä ole et.

Takaa tähden tuhannen
puhaltaa tuulonen.
Hellä, sekä pehmoinen.
Se lämmittää myös sydämen.

Takaa tähden tuhannen
kertyy matkaa tänne kai.
Siinä olet hetken kun,
kummullasi kynttilä liekin sai.

 

Arkkuni

On arkussain
ilmaa vain.
Sitä hauturikin katsoo kavahtain.

Vain pimeää
jälkeen jää.
Ei kerrassaan mitään näkyvää.

Multa heitellään.
Arkku peitellään.
Jääkö olematon historian hämärään?

Sen kaatuvan,
ees maatuvan
ei nähdä portilla tuonelan.

Lepää arkussain
muisto vain,
sekä pieni viipale onnestain.

 

Hyvää yötä enkelini

Hyvää yötä enkelini.
Jo lentelet muita teitä.
Tuolla takana tähtien
katseellasi lämmität meitä.

On luettu säe viimeinen
laulukirjastasi.
Sitä syksyn tuuli hyräilee
hiljaa kummullasi.

Täällä alla taivaan kannen
jatkuu matkamme ilman sua.
Mutta suojaisat siipesi
annathan yllemme avautua.

Hyvää yötä enkelini.
Näethän kaunista unta.
On talven tullen kyyneleesi
hentoista pakkaslunta.

Ari Ruokola