Uutta rakennetaan luontoon

Erkki Koivisto.

 

Lempäälän luontaiskylpylässä kävi jokin aika sitten Ylen tv-toimittaja kylässä. Vierailullaan kuvaaja otti kuntakeskustassa sijaitsevasta kylpylästä dronella kuvaa Kirkkojärven suunnasta. Kylpylän esitteeseen päätyneessä ilmakuvassa näyttää aivan kuin kylpylä laitureineen komeilisi muutaman rakennuksen kerrostaloryhmän kanssa idyllisesti keskellä metsää – vieläpä kapealla maakannaksella taustalla siintävän Ahtialanjärven ansiosta.

Nyt jo eläkkeellä oleva Lempäälän lukion entinen rehtori Erkki Hytönen, innokas ultrakevyiden lentokoneiden harrastaja, lennätti minua kerran Pirkkalasta Lempäälän ja Vesilahden yllä.  Sain jo ennen droneaikakautta lintuperspektiivistä hienoja ilma- ja viistokuvia lähiseudusta ja samalla vahvan vaikutelman, että kylläpä me olemmekin metsäläisiä. Rakennettua infraa tuntui yläilmoista tarkasteltuna olevan häviävän vähän luonnonmaisemaan, metsiin ja järviin, verrattuna. Tännehän mahtuisi vielä vaikka mitä!

Olin tosin näkyyn ehtinyt jo varautua. Minulle vastaavista havainnoistaan oli jo aiemmin kertonut Tuula Petäkoski-Hult, joka oli Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtajana päässyt lempääläläisen ilmailuharrastaja Raimo Toivion kanssa tämän ohjaamalla koneella lennolle – ja ihmettelemään sitä samaa mitä itsekin myöhemmin, missä ne kaikki ihmiset oikein ovat.

 

Kun näkökulmaa vaihtaa maanpinnan tasolle, ilmasta saatu litistynyt ”kiikariefekti” tarkentuu. Ylävinkkelistä tarkasteltuna koskemattomalta vaikuttanut metsäluonto onkin todellisuudessa suurimmaksi osaksi talousmetsää, metsäsaarekkeet usein irrallaan toisistaan, kuten vaikkapa Birgitan polun taivaltaja saa huomata: metsäautoteitä on muutaman sadan metrin välein. Pohjoismaiden suurimmasta sisämaakaupungista Tampereelta etelään pääkaupunki Helsingin suuntaan sijaitseva Lempäälä eritoten on monenmoisen infrastruktuurin, varsinkin tiestön pilkkomaa.

Sen paremmin moottoritie tai rautatie ei luonnollisestikaan palvele pelkästään vain paikkakuntalaisten omia liikkumis- tai kuljetustarpeita. Fakta on, että olemme kauttakulkukunta. Siitä on järkevää yrittää jotenkin hyötyä.

 

Moottoritielinjauksen alle jäi Sarvikkaan-Kuivaspään alueella muistaakseni puolenkymmentä pakkolunastettua tilaa, Hollon rataoikaisu haittasi myös muutamaa tontin omistajaa. Kun Lempäälän ja Tampereen rajalle alettiin toteuttaa uutta Vuoreksen kaupunginosaa, Särkijärven ylittävän sillan rakentamista vastusti muutama kesäasukas.

Maisema on vuosikymmenten mittaan muuttunut rajustikin Lempäälässä, mutta vastalauseet ovat olleet kasvavalla seudulla suhteellisen vähissä. Veto-, imu- ja elinvoimaa puoltavat hyötynäkökohdat ovat vallinneet, samoin kunnanvaltuustossa laaja konsensus hankkeita kohtaan. Moottoritien läntisestä linjauksesta ja useista liittymistä riemuittiin. Yhteen liittymistä saatiin veturiksi kauppakeskus Ideapark. Marjamäessä ei kukaan tiettävästi ollut koskaan käynyt mustikassa. Nyt siellä on satamäärin yrityksiä ja valtavasti työpaikkoja.

Yleissuunnitelmavaiheessa oleva Puskiaisten oikaisu halkoisi toteutuessaan marjaisempaa metsämaisemaa Pirkkalan suuntaan. Kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että kunta tarvitsee kasvua, uusia yrityksiä ja työpaikkoja, verotuloja. Lempäälän puolella sijaitseva kehätie lentokentälle voisi olla siinä mielessä lottopotti.

Nyt on toisaalta myös aiempaa enemmän kuultavissa äänenpainoja sen puolesta, että jäljellä olevaa lähimetsäluontoa pitäisi säästää. Hankkeen pääratkaisu valitaan alkuvuodesta 2024.