Niin kutsutun Kansainvälisen työväenlaulun kolmannessa säkeistössä mainitaan katkeraan sävyyn, kuinka kansaa lyödään olan takaa verotuksella eli verot kansan verta juovat. Verotus on teema, jolla kansa on saatu ja saadaan vastedeskin hereille ja nousemaan jopa barrikadeille, kuten joskus ennen niin tapahtui.
Koska verotus koskee kaikkia kansalaisia, se herättää voimakkaita tunteita ja on taatusti kestoaihe myös jokaisissa valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa. Vaalien alla yleensä toinen äärilaita lupailee veron alennuksia, toinen ääripää on kiristämässä verotusta. Veroalea vaaditaan työnteon kannustamiseksi sekä kulutuskysynnän lisäämiseksi. Verojen kiristystä puolestaan perustellaan muun muassa tulojen tasauksen ja oikeudenmukaisuuden nimissä. Kumpikin koulukunta on tietyllä tavalla oikeassa tarkastellessaan asiaa omasta näkövinkkelistä. Mutta toimiiko tämä näin?
Aloitetaan veroalesta. Kun työstä jää käteen enemmän, se toki kannustaa tekemään työtä enemmän. Verojen alentaminen ei kuitenkaan välttämättä valu kulutukseen ja elvytä taloutta, kuten asiaa perustellaan. Tästä on esimerkkejä maailmalta. Joulun alla lempääläinen psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen totesi (HS 17.12. mielipide), että ”verojen radikaali alentaminen Ronald Reaganin Yhdysvalloissa ja Margaret Thatcherin Britanniassa ei saanut aikaan toivottua talouden piristystä”.
Samassa HS:n mielipidejutussa Ojanen myös otaksuu, että tuskin meilläkään varakkaiden verojen pienentäminen johtaisi palvelujen ja tavaroiden lisähankintaan. Oma arvioni puolestaan on, että on enemmänkin kuin todennäköistä, että tulojen marginaalin kasvu päätyy sijoittamiseen tai ökykulutukseen, joka ei ruoki normaalia, tavanomaista kulutuskysyntää.
Verotuksen kiristäminen osuessaan omalle kohdalle tuntuu tietysti pahalta. Kaikki sen tiedämme. On kuitenkin muistettava, että verotus on merkittävin keino tuottaa yhteisvarallisuutta, jolla mahdollistetaan ja tuotetaan eri palveluja.
Vaikka veroista usein valitetaan, kansalaiset ovat yleensä valmiita niitä maksamaan, jos he saavat rahoille vastineen. Suomalainen hyvinvointivaltio on ainakin tähän asti ”palauttanut” verotuksella kustannettuja palveluja ja etuisuuksia kansalaisille hyvin. Miten laajasti tästä ollaan tulevaisuudessa yksimielisiä ja toimitaan sen puolesta, jää nähtäväksi.
Hannu Salonpää
