Husky nauttii lumesta ja pakkasesta – ohjelmistosuunnittelija vaihtoi istumatyön huskysafareihin

Huskyt rakastavat juoksemista ja johtajakoirat Jakke (vas.) ja Jekku odottavat jo malttamattomina matkaan pääsemistä. Huskyt eivät ole vahtikoiria ja suhtautuvat ihmiseen yleensä neutraalisti. – Ne ovat myös vähän itsepäisiä ja haluavat tehdä asiat oman päänsä mukaan, Mäkelä naurahtaa. Kuva: Annika Eronen

Lumi pöllyää jalasten alla ja pehmeitä lumihiutaleita sataa hiljalleen kasvoille. Koiravaljakko juoksee lumessa vaivattomasti ja maisemat ympärillä vaihtuvat vauhdilla. Huskyvaljakon kyydissä huolet unohtuvat ja ympärillä olevat lumiset pensaat, puut ja maatilat ovat kaunista katseltavaa. Niin kuin ovat sirot koiratkin.

– Huskyt ovat sekä fyysisiltä että psyykkisiltä ominaisuuksiltaan hyvin lähellä luonnollista eläintä, kertoo huskyfarmi Gegwen Getawaysin pitäjä Erkki Mäkelä.

– Huskyja ei ole jalostettu luonnottomiksi fyysisiltä ominaisuuksiltaan, vaan ne on pidetty terveinä ja toimivina rekikoirina. Huskyt tarvitsevat paljon liikuntaa ja aivojumppaa.

Elettiin 1980-luvun loppua ja Tampereen Aitolahdelta alun perin kotoisin oleva Mäkelä oli päätynyt erinäisten vaiheiden myötä Vesilahteen Saarikuntaan asumaan. Tarkoitus oli viettää Vesilahdessa vain kesä, mutta toisin kävi.

– Tykästyin maisemiin ja asetuin tänne pysyvästi jo vuonna 1987, Mäkelä kertoo.

– Mielessäni heräsi samoihin aikoihin myös ajatus siitä, miten mukavaa olisi hankkia koira seurakseni tänne maaseudulle. Eräänä päivänä tiellä minua vastaan tuli mies siperianhuskyn kanssa. Vaihdoin miehen kanssa muutaman sanan ja kiinnostuin rodusta saman tien.

Mäkelä kävi kirjastossa ja hankki huskyista lisätietoa.

– Minulle selvisi, että huskyt ovat laumakoiria ja onnettomia yksinään. Niinpä päätin hankkia kaksi pentua, joiden kanssa voisin alkaa harrastaa koirahiihtoa ja tehdä pieniä rekiretkiä. Kun pennut kasvoivat aikuisiksi, totesin, että näin iso mies tarvitsee valjakkoonsa ainakin neljä koiraa, Mäkelä hymyilee.

– Siitä se sitten lähti.

Valjakkoajossa taidot kertyvät vähitellen. Valjakkoajelulle kannattaa pukeutua lämpimästi niin, että ulkona tarkenee kelinmukaisesti yhdestä kolmeen tuntiin, Erkki Mäkelä vinkkaa. Kuva: Annika Eronen

Huskyfarmin Mäkelä perusti vuonna 2006.

– Minulle oli tullut tunne, että tarvitsin toimistotöistäni hieman pidemmän vapaan. Niinpä jäin vuoden opintovapaalle ja aloitin Karkussa eräopaskoulun. Siellä mopo niin sanotusti karkasi käsistä. Tuon vuoden jälkeen en enää palannut vanhaan työhöni, vaan perustin koirieni kanssa oman yrityksen. Koiria minulla oli tuossa vaiheessa jo 12.

Seuraavat vuodet Mäkelä oli osan talvesta koirineen Lapissa turisteja ajeluttamassa, mutta pikkuhiljaa turistit löysivät tiensä myös Vesilahteen.

– Vähitellen olen kuitenkin nykyisen kymmenen koirani kanssa alkanut haaveilla myös eläkepäivistä.

Etelä-Suomi sopii huonosti rekikoirayrittäjälle, mutta tämä ei ole lannistanut Mäkelää. Hänelle oli alusta alkaen selvää, että joka talvi ei ole mahdollista järjestää minkäänlaista toimintaa kotikennelillä Vesilahdessa.

– Lunta ei vain ole kaikkina talvina riittävästi. Viime vuosi oli kummallinen poikkeus. Keväällä 2023 juostiin lumilla pitkälle huhtikuuhun ja syksyllä toiminta pääsi käyntiin jo marraskuun puolivälissä.

Siperianhusky rakastaa reen vetämistä ja Mäkelä naurahtaakin, että huskyn kouluttaminen valjakkoajoon kestää noin viisi sekuntia.

– Sen verran, mitä menee valjaiden päälle pukemiseen. Siperianhuskyja on jalostettu rekikoiriksi vuosisatojen, jopa vuosituhansien ajan ja juoksemisen halu on niillä syvällä geeneissä. Sen sijaan koiran kasvaminen hyväksi valjakon johtajaksi vie vuosia ja vaatii paljon harjoitusta erilaisissa vaihtelevissa tilanteissa.

Tavallisen rekikoiran harjoittaminen matkailukauteen aloitetaan sekin jo loppukesästä pyörällisen kulkuneuvon kanssa.

– Ensin tehdään muutaman kilometrin matkoja ja loppusyksystä jo 7-10 kilometrin lenkkejä. Näin ollaan sitten hyvässä kunnossa, kun päästään tositoimiin lumille.

Annika Eronen

Nykyisten johtajakoirien Jekun ja Jaken isä Aroywylin oli harvinainen husky, jonka miellyttämisenhalu ja oppimiskyky oli ilmiömäinen. Mäkelä harrasti sen kanssa myös agilityä. Koiramme-lehti teki muutamia vuosia sitten viiden aukeaman jutun Mäkelän koiravaljakkovaelluksesta Lapissa. Aroywylin toimi vaelluksella johtajakoirana ja on artikkelin kuvassa oikealla. Kuva: Annika Eronen
9-vuotias Typy odotti innoissaan reen eteen pääsemistä. Kuva: Annika Eronen
9-vuotias Typy pysyi kärsivällisesti aloillaan, kun Erkki Mäkelä puki sille valjaat valjakkoretkeä varten. Kuva: Annika Eronen
Reen kyydissä pääsee lähelle luontoa ja kyyti lumella on tasaista ja mukavaa. Kuva: Annika Eronen