Lempäälän kunnanvaltuusto sai sovittua noin kolmen miljoonan euron vuosittaisesta säästöpaketista käyttötalouteensa. Valmistelua ja sopeutusohjelman läpiviemistä kehuttiin vuolaasti. Luottamushenkilöt tiesivät hyvin askelmerkit ja peruslinjauksista oltiin tietoisia. Näin eri valtuustoryhmät pääsivät jo valmisteluvaiheessa keskustelemaan, millaisista säästöistä voisi sopu syntyä ja mihin ei voida kajota.
Valtuusto sanoi vielä viimeisen sanansa kunnanhallituksen esitykseen ja muutti jokusen kohdan. Tiukimmat muutokset syntyivät yhden äänen erolla. Ottamatta kantaa säästökohteisiin, valtuusto on se taho, joka päätökset tekee ja niiden mukaan mennään.
Talousjohtaja Kari Auvinen on tehnyt perusteellista työtä taustoittaessaan säästöjen tarvetta ja vaikutuksia. Vaikka sopeutusohjelma saatiin nyt päätettyä, ei sen toteuttaminen tule olemaan helppoa. Paineet uusille säästöille odottavat kulman takana, olletikin, kun säästölista muodostettiin juustohöylämäisesti. Rakenteisiin ei puututtu.
On erittäin tärkeää, että sopeutusohjelman toteutusta seurataan nyt tarkasti. Yksi keskeinen, rakenteellinen seurantakohde on jokaisen avautuvan vakanssin kriittinen tarkastelu. Se on ainoa keino vaikuttaa kuntaorganisaation rakenteisiin, kun henkilökunta oli rajattu toimenpiteiden ulkopuolelle. Kunta tarvitsee työntekijänsä, työmäärä on kasvanut monella sektorilla useastakin syystä. Silti auki tulevien paikkojen tullessa eteen on tehtävä laajempi harkinta. Kyse ei ole vain siitä, täytetäänkö paikka vai ei, sillä tekijöillä on taatusti töitä riittänyt. Enemmänkin harkinta tarkoittaa sitä, että jokaisen toiminnon kohdalla tulee pohtia, voisiko työt hoitaa toisella tavoin kuin aiemmin ja mikä on tehokkain tapa. Kun työt tehdään oikeassa paikassa, tehostaminen on usein myös taloudellisin tapa.