Sotapäällikkö ja valtiopäivämies Mårten Segercrantz jäi lapsettomaksi kartanonherraksi

Sotavallan kartano 1915–1925. Lähde: Tampereen historialliset museot

Mårten Enberg (1682–1758) oli Ruotsin armeijan eversti ja valtiopäivämies, joka omisti vuodesta 1711 lähtien Sotavallan kartanon Lempäälässä. Hän oli isovihan sankareita ja oli jalkaväenkenraali Carl Gustaf Armfeltin (vanhempi) mukana Norjassa syksyllä 1718. Kun hänet sodan vielä kestäessä aateloitiin, otti hän kartanonsa mukaan nimen Segercrantz af Såtevalla.

Mårten Enberg syntyi kesällä 1682 Soikkolan kuninkaankartanossa Länsi-Inkerinmaalla, missä hänen isänsä Mårten Enberg toimi kruunun verojen vuokraajana. Äiti Magdalena Kruus oli kultasepän tytär Härnösandista, joten Mårten oli äitinsä puolelta ruotsalainen.

Mårten Enbergin ura alkoi 15-vuotiaana, kun hän ilmoittautui Tarton yliopistoon. Hän viihtyi opintiellä vain kaksi vuotta lähtien 17-vuotiaana Viipurin ratsuväkeen. Kun suuri Pohjan sota syttyi, siirrettiin hänet Turun ja Porin läänin kahdennusratsuväkirykmenttiin, jossa hän yleni ratsumestariksi. Hän oli isovihan sankareita ja oli Armfeltin mukana Norjassa syksyllä 1718.

Vuonna 1706, eli sodan alkuvuosina, oli hän solminut avioliiton Iitin kirkkoherran tyttären Catharina Paulinin kanssa. Vuonna 1711 hän hankkii itselleen Lempäälästä Sotavallan kartanon. Aateloituna hän oli vuodesta 1718 Segercrantz af Såtevalla. 1730-luvulla hänellä oli omistuksessaan Lempäälästä lisäksi Innilän ja Lastusten kartanot sekä Ruotsilan tila Vesilahdessa. Mårten Segercrantz piti myös kestikievaria Lempoisten Anttilan talossa ja perusti tiloilleen viinanpolttimon ja kaksi sahaa myllyjen yhteyteen.

Mårten Segercrantzin hautausvaakuna Lempäälän kirkosta. Lähde: Kirsi Kaivanto, Museokeskus Vapriikki

Vuonna 1738 kutsui Segercrantz ruotsalaisen geologin Daniel Tilasin Sotavaltaan etsimään mineraaliesiintymiä kartanon mailta ja samoihin aikoihin Sotavallassa vierailee myös taloustieteilijä Ulrik Rudenschöld, jonka Ruotsin hallitus oli lähettänyt tutkimaan taloudellisia oloja Suomessa. Lempäälästä Rudenschöld mainitsee etenkin Segercrantzin omistuksessa olevat sahat, joista lautatavaraa myytiin Hämeenlinnaan asti. Osa lautatavarasta käytettiin Sotavallan omiin rakennuksiin.

Segercrantz osallistui Ruotsin valtiopäiville vuosina 1726–1727 ja 1738–1739 sekä Turun maapäiville 1742.

Majurin sotilasarvon Segercrantz sai Karjalan ratsuväkirykmentissä. Kun hänet sodan vielä kestäessä aateloitiin, otti hän kartanonsa mukaan nimen Segercrantz af Såtevalla. Rauhan jälkeen hän siirtyi Hämeen-Uudenmaan rakuunarykmenttiin, jossa hän pysyi vuoteen 1741 saakka. Vuotta ennen kuolemaansa Mårten Segercrantzille myönnettiin everstin arvonimi.

Segercrantz jäi lapsettomaksi ja hän myi koko omaisuutensa vähän ennen kuolemaansa. Segercrantzin lahjoittama 16-haarainen messinkinen kattokruunu sekä hänen hautausvaakunansa ovat Lempäälän kirkossa. Suomessa nykyään elävä Segercranztin suku ei ole Mårten Segercrantzin jälkeläisiä, vaan Pommerin sodassa kunnostautuneiden Ekmanin veljesten, jotka aateloitiin 1756.

Mårten Segercrantz haudattiin Lempäälän kirkkoon. Segercrantz oli testamentannut Turun akatemialle 6 000 kuparitaalaria kahden talousopin stipendin perustamista varten. Kaikista rahan arvon muutoksista huolimatta stipendeillä oli oikeaa merkitystä vielä pitkään.

Tuula Vuolle-Selki

Lähteenä käytetty: Mäkelä-Alitalo, Anneli: Segercrantz, Mårten. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu 5.3.2024) URN: NBN:fi-fe20051410; ISSN 1799-4349 (verkkojulkaisu)

Punkari, Yrjö: Säätyläissuvut – sukuyhteiskunta uudessa muodossa: https://www.narvasoft.fi/historia/pirkanmaa/aateliset.html
Turun lehti 23.10.1915, s. 4.

Ulrik Rudenschöldin kertomus taloudellisista y.m. oloista Suomessa 1738 -1741. Todistuskappaleita Suomen historiaan. Julkaissut Suomen Historiallinen Seura. Helsinki 1899, s. 1121.

Aiheesta kirjoittanut myös: E. A. Aaltio, Mårten Segercrantz Sotavallan isäntänä. 1957.