Asukasmäärältään maamme suurinta eli Pirkanmaan hyvinvointialuetta johtava Marina Erhola toivoo, että terveydenhuollon kriisipuheet lopetetaan. Hänen mukaansa runsaan 540 000 pirkanmaalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut ovat turvallisella ja vakaalla tasolla. Hyvinvointialuejohtaja peräänkuuluttaa keskustelijoilta vastuullisuutta, sillä voimakas perusteeton puhe aiheuttaa ihmisten keskuudessa turvattomuutta.
Pirkanmaan hyvinvointialue on toiminut pian puolitoista vuotta.
Hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola sanoo, että 23 kunnan muodostama Pirkanmaan hyvinvointialue oli lähtöasetelmaltaan monella tavalla hajanainen ja sirpaleinen. Yhteensovittaminen on ollut varsin mittava rutistus.
– Pirha vastaa julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta. Tehtäviämme ovat esimerkiksi perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, ensihoito, palo- ja pelastustoiminta, mielenterveys- ja päihdepalvelut, sosiaalityö, vammaispalvelut ja ikääntyneiden palvelut. Toiminnan iso kuva on ok, kunnossa.
Erhola muistuttaa, että reippaan 540 000 asukkaan ja noin 20 000 Pirha-ammattilaisen hyvinvointialueella on miljoonia kohtaamisia vuodessa.
– Inhimillisesti ottaen näin valtaviin määriin mahtuu aina joukko tyytymättömiä asiakkaita. Luonnollisesti tavoitteemme on oltava laadukas ja oikea-aikainen palvelu. Epäonnistumiset, ketjun heikot lenkit näkyvät suurina lehtien yleisönosastoissa sekä sosiaalisessa mediassa.
ERHOLA PITÄÄ kohtuuttomina ja ylimitoitettuina kritiikkejä, joiden mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut olisivat romahtamassa Pirkanmaalla.
– Todellisuudessa ne eivät ole murenemassa.
– Eikä terveyspalveluissa ole kriisiä.
Erhola korostaa, että jonkinasteiselle kriisipuheelle oli sijansa koronapandemian tietyissä vaiheissa. Hän kiistää minkäänasteisen todellisen kriisin olevan edes nurkan takana.
– Sitten tilanne olisi varmasti toisenlainen, jos itärajan takaa alkaisi tulla rautaa.
Erhola vetoaa sote-palveluiden arvostelijoihin ja niiden tiimoilta maailmanlopun manaajiin kohtuuden kunnioittamisesta.
– Jatkuva negatiivinen puhe aiheuttaa turvattomuutta. Sellainen ei voi olla kenenkään etu.
Erhola kokee, että krooninen kielteisyys on heikentänyt kansalaisten luottamusta terveydenhoitoon.
– Tällainen mielikuva on vaarallinen. Siinä suomalaiset pilaavat omaa mahdollisuuttaan uudistaa sote-palveluja.
Erhola tunnistaa sote-palvelukriittisyydessä myös kansallisesti vaarallisen vastakkainasettelun syvenemisen.
– Vastakkainasettelussa kärsijöinä voivat olla niin nuoret kuin vanhukset.
ERHOLA VALMISTUI lääkäriksi vuonna 1990. Hän teroittaa, että tosiasiassa terveyspalvelut ovat menneet huimasti eteenpäin runsaan kolmen viime vuosikymmenen aikana. Ja ne kehittyvät valtavalla nopeudella koko ajan.
– Omankin työkokemukseni perusteella voin vakuuttaa, ettei sote-uudistus ole pielessä.
Erholan mukaan Pirhassa on puolentoista vuoden aikana saatu paljon aikaan, mutta tekemistä riittää pitkälle tulevaisuuteen. Muun muassa juuri toimintansa aloittaneelta digiklinikalta odotetaan paljon. Palvelu on avoinna joka päivä kello 8–22.
Pirkanmaan hyvinvointialueen toimintaa mittaavat tuoreet tulokset ovat Erholan mielestä hyviä. Perusterveydenhuollon saatavuus alle 14 vuorokaudessa toteutui 86-prosenttisesti ja suunterveydenhuoltoon pääsy 4 kuukaudessa 82-prosenttisesti. Erikoissairaanhoitoon pääsi alle 180 vuorokaudessa 97 prosenttia kaikilla erikoisaloilla paitsi lasten ja nuorten psykiatriassa. Ikäihmisten ympärivuorokautiseen ja yhteisölliseen asumiseen on keskimäärin reilun kuukauden odotusaika.
Henkilöstön fiilismittari-kyselyssä tulokset osoittavat, että useimmissa toimipisteissä henkilöstö viihtyy hyvin omassa työssään. Yleinen työpaikan suositteluhalukkuus on myös vahvistunut viime vuoden tuloksiin verrattuna.
Hyvinvointialueen rahoitus haastaa. Pirhassa on fiksattu määrätietoisesti toimintaa ja taloutta viime syksystä lähtien. Tavoitteena on saada talous lain vaatimalla tavalla tasapainoon vuoden 2026 loppuun mennessä.
– Tehtävä on vaikea, sillä hyvinvointialueen väestön profiilin ja määrän muutokset ovat suuria, mutta uudet laskelmat tuovat toivoa siitä, että tehtävässä voidaan onnistua, Erhola pohtii.
Huhtikuun lopulla valmistuneen Pirhan osavuosikatsauksen mukaan taloustilanne näytti ennakoitua vaikeammalta. Sen perusteella ennakoidaan tälle vuodelle noin 63 miljoonan alijäämää, josta peräti kaksi kolmasosaa kertyisi ostopalveluista. Talousarvio lähti 24 miljoonan euron alijäämästä. Erhola toivottaa tervetulleiksi valtiovarainministeriön juuri julkaistut hyvinvointialueiden ensi vuoden ennakolliset rahoituslaskelmat. Pirkanmaalla tuleva valtion rahoituksen jälkikäteiskorvaus voi vaikuttaa säästötoimenpiteiden määrään ja laajuuteen
Erholan mielestä pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus otti kentällä toivottuja askelia taaksepäin. Esimerkiksi vanhusten ympärivuorokautisen hoivapalvelun hoitajamitoitus laskee 0,65:stä 0,60:een. Erhola toteaa, ettei Pirha olisi pystynyt palkkaamaan lisämitoituksen vaatimaa henkilökuntaa. Pirhan eri toimialueilla on tällä hetkellä avoinna esimerkiksi 250 lähihoitajan tehtävää.
Nyt hoitotakuu asettuu hallituksen päätöksissä perusterveydenhoidossa kolmeen kuukauteen ja suunterveydenhuollossa kuuteen kuukauteen. Näissä pidennyksissä ei ole Erholan mielestä järkeä, ja perustelut ovat heikot. Hänen mielestään ihmisen olisi päästävä hoitoon seitsemässä vuorokaudessa.
MAAMME 21 hyvinvointialuetta ovat valtiovarainministeriön alaisuudessa. Erholan mielestä viimeaikaiset sosiaali- ja terveysministerin ja hänen ministeriönsä kohut ovat peräisin siitä, etteivät ministeriöt toimi yhdessä ja johdonmukaisesti.
– Ministeriöiltä tulee ristiriitaisia neuvoja. Äskeinen kehysriihi osoitti, että valtiovarainministeriö puutuu sisältöihin, joiden olettaisi kuuluvan sosiaali- ja terveysministeriölle. Valtionohjausta on vahvistettava. On oltava vain yksi ohjauksen toiminto.
Alue- ja kuntavaalit lähestyvät, ne ovat vuorossa vuoden kuluttua keväällä.
Erhola sanoo, että hyvinvointialueilla demokratian on kymmenkertainen aikaisempiin kuntayhtymiin verrattuna.
– Hyvinvointialueista vääntäminen ja lainsäädännön valmistelu vaati liki kaksi vuosikymmentä. Nyt meillä on vihdoin hyvinvointialueet, eikä niiden etenemistä pidä pysäyttää.
Erhola toivoo, että puolueet paneutuisivat hyvinvointialueen arkeen ja laatisivat aluevaaliohjelmansa realistisesti. Esimerkiksi lupaukset sote-keskuksesta jokaiseen kuntaan eivät ole relevantteja.
– Muun muassa Pirhan sisäinen arviointi on avainasemassa ja sitä tehdään määrätietoisesti. Myös pirkanmaalaisten kuuleminen on tärkeällä sijalla. Näitä kannattaa hyödyntää aluevaaleissa.
Erholan mielestä aluevaalien keskeinen teema saisi olla se, miten Pirha kokonaisuutena toimisi Pirkanmaalla siten, että välttämättömät lakisääteiset palvelut saadaan turvattua pitkälle tulevaisuuteen. Hän korostaa, että poliittisten päättäjien, virkajohdon ja henkilöstön yhteen suuntaan katsominen luo vakautta ja antaa toivoa alueen väestölle. Katse kokonaisuuteen ja toimivan arjen lisäksi myös pitkälle tulevaisuuteen on tarpeen.
PIRHAN ALUEHALLITUKSEN puheenjohtaja Kari-Matti Hiltunen (kok.) sanoo, että negatiivinen uutisointi ja kirjoittelu on sellaista, jota lukija pitää totena. Julkiseen sanaan luotetaan Suomessa.
– Näin on riippumatta siitä, onko kysymyksessä kirjoittajan tai puhujan arvio, oletus tai mielipide.
Hiltusen mukaan uutisointi tehdyistä päätöksistä on helppo todentaa oikeaksi.
– Sen sijaan arvio päätöksen seurauksena syntyvästä tilanteesta tai toteutuksesta perustuu oletukseen tai arvioon, joka ei välttämättä toteudu, kuten kirjoittaja tai sanoja sen kertoo. Mutta lukija pitää totena, kun kerrotaan esimerkiksi, että ”ihmiset jätetään heitteille”, vaikka näin ei tapahdu.
– Negatiivinen julkisuus pelottaa ja suututtaa kansalaisia, kun syntyy käsitys, että palvelut katoavat.
Hiltusen mukaan negatiivinen julkisuus on omiaan vähentämään kiinnostusta sote-ammatteihin.
– Kuka haluaa hakeutua tehtävään, josta annetaan kuva, että siinä ei ole onnistumisen mahdollisuuksia. Negatiivinen julkisuus voi ruokkia henkilöstöpulaa ammatteihin, joiden tarkoitus on auttaa vaikeuksissa olevia ja sairaita.
Hiltunen sanoo, että jatkuva kielteinen julkisuus voi lisätä ihmisten ahdistusta ja pelkoa siitä, että apua ei enää saa, vaan kaikki menee huonommaksi.
– Vaikka hyvinvointialueella on velvollisuus huolehtia vähintään lakisääteisten palveluiden ylläpitämisestä.
Hiltusen mukaan negatiivisuuden kierre voi vaikuttaa vähentävästi hakeutumiseen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen ammatteihin.
Myös Pirhan aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Loukaskorpi (sd.) tietää, että negatiivinen julkisuus aiheuttaa Pirhan asiakkaille ylimääräistä huolta ja pelkoa siitä, ettei palveluita saa tai ettei niihin pääse.
– Työntekijöille kielteinen julkisuus aiheuttaa työhyvinvointiongelmia. Kun oma työpaikka näyttäytyy jatkuvasti huonossa valossa, se vaikuttaa kielteisesti motivaatioon ja työssä jaksamiseen. Lisäksi rekrytointi vaikeutuu.
