Liikkuvat sote-palvelut eivät saa olla pysyvien, laadukkaiden peruspalveluiden korvike

Pirkanmaalla käynnistetty liikkuvien sosiaali- ja terveyspalveluiden pilotti herättää vakavia kysymyksiä tulevaisuuden peruspalveluiden saatavuudesta. Vaikka hankkeen tavoitteena on tuoda kiireettömiä sote-palveluita lähemmäksi niitä asukkaita, joille liikkuminen on haastavaa, herää kysymys, onko tämä todellisuudessa kestävä ratkaisu vai vain tekohengitystä palveluiden alasajolle?

Ensinnäkin on syytä pohtia, miksi tällainen pilotti ylipäätään on tarpeen. Viime vuosien aikana olemme nähneet huolestuttavan trendin, jossa paikallisia sote-asemia on lakkautettu ja palvelut keskitetty suuriin yksiköihin kaupunkien keskustoihin. Tämä keskittäminen on johtanut siihen, että erityisesti maaseudulla ja pienillä paikkakunnilla asuvat ovat jääneet heikompaan asemaan. Nyt tarjottavat liikkuvat palvelut näyttävät enemmänkin olevan paikkaamassa tätä ongelmaa kuin tarjoamassa pysyvää ratkaisua.

Liikkuva palvelu on itsessään altis monille haasteille. Miten varmistetaan, että palvelu on laadukasta ja yhdenvertaista verrattuna kiinteisiin palvelupisteisiin? Entä kuinka joustavasti tämä palvelu pystyy vastaamaan äkillisiin tarpeisiin tai kriisitilanteisiin? Kiireellinen hoito ohjataan edelleen lähimmälle terveysasemalle, mutta mitä tapahtuu, kun nämä lähimmät asemat ovat yhä kauempana ja resursseiltaan rajallisia?

Pilotti voi myös toimia vaarallisena ennakkotapauksena, joka oikeuttaa palveluiden keskittämisen entisestään. Jos liikkuvia palveluita käytetään perusteena vähentää kiinteitä palvelupisteitä, jäävät monet asukkaat käytännössä ilman kunnollista terveydenhuoltoa. Tämä on erityisen huolestuttavaa, kun ajatellaan vanhenevaa väestöämme, jolla on yhä enemmän terveyteen liittyviä tarpeita.

Lisäksi on pohdittava, mikä on kuntien ja valtion vastuu palveluiden tarjoamisesta. Onko tarkoituksenmukaista sysätä osa peruspalveluista liikkuvien yksiköiden varaan, jotka saattavat olla käytössä vain harvoin ja joiden toiminta voi olla epävarmaa? Peruspalveluiden tulisi olla helposti saavutettavissa, ja niiden tulisi perustua pysyviin, vakaisiin rakenteisiin, ei kokeiluihin, joiden tulokset ovat epävarmoja.

On ehdottoman tärkeää, että tämän pilotin aikana kerätään kattavasti palautetta ja analysoidaan sen vaikutuksia kriittisesti. Mikäli pilotissa ilmenee merkittäviä ongelmia tai jos se johtaa kiinteiden palvelupisteiden vähentämiseen, on pilotista luovuttava ja etsittävä kestävämpiä ratkaisuja. Meidän tulee vaatia, että julkiset palvelut pysyvät kaikkien saatavilla, asuinpaikasta riippumatta.

Liikkuvat sote-palvelut eivät saa olla pysyvien, laadukkaiden peruspalveluiden korvike. Toivottavasti päätöksentekijät ymmärtävät tämän ja panostavat jatkossa ratkaisuihin, jotka todella tukevat kansalaisten hyvinvointia pitkällä tähtäimellä.

Esa Salminen

Sääksjärvi