Tällaisia kuntajohtajien laatikon ulkopuolelta tulevissa hakijoissa, kuten vaikka elinvoimajohtajilla, Kuntien Hankintapalveluiden toimitusjohtajalla, kehitysyhtiön toimitusjohtajalla tai JHL:n yhteiskuntasuhteiden johtajalla on varmasti paljon annettavaa myös kuntaorganisaation huipulla. Kaupunginjohtajan titteli on toki vahva mandaatti hakea tehtävään, mutta pienen kunnan ykkösviranhaltija on todellinen moniosaaja, mutta painopiste osaamisessa ratkaisee.
Oleellista on, että Lempäälän päättäjät löytävät punaisen langan, millaista johtajaa kunta kaipaa menestyäkseen edelleen maan elinvoimaisimpien kuntien joukossa. Kasvavalla kunnalla on mittavat haasteet ja mahdollisuudet muuttovoittoalueen ja Suomen vetovoimaisimman kaupungin kainalossa omana itsenään.
Taloudellisesti ja henkilöstömäärällä mitaten kuntien suurin tehtävä on ilman muuta sivistystoimi. Kuntakehitystä ohjaavana yksikkönä kunnan kaavoitusmonopoli on toinen merkittävä tulevaisuutta luotsaava tehtävä. Näihin molempiin liittyy myös kunnan elinvoimapolitiikka, jolla voidaan ohjailla kunnan veto- ja pitovoimatekijöitä. On pohdittava, millaisella painopisteellä kunnanjohtaja luotsaa näitä kaikkia, mihin tarvitaan suurinta vahvistusta ja millainen esikunta johtajalla on johdettavanaan.
Kasvu ja kehittäminen tukevat vetovoimaa. Rinnalla kulkeva pitovoima on vähintään yhtä tärkeä. Kunnassa jo asuvien kokemus oman kunnan toiminnasta heijastuu moneen. Jos lempääläiset viihtyvät hyvin kotikunnassaan, se on oiva tapa markkinoida kuntaa myös potentiaalisille tulijoille. Paikallisen asukkaan suositus suoraan muuttoa harkitsevalle on mainoslauseita painavampi vaikuttavuudeltaan. Kuntajohtajaa valitessa ehdokkaiden näkemykset kunnan tulevaisuudesta kannattaa kuunnella tarkasti. Tärkein valinnan peruste tulisi olla uskottava linja, jota kohti Lempäälän on turvallista laivaa lähteä luotsaamaan.
