Kaikki eivät tarvitse virkistysaluetta. Päättäjinä tai viranhaltijoina toimiessaan näidenkin ihmisten tehtävänä on varmistaa, että lähivirkistysalue ja -ranta on kaikkien saatavilla. Tukena tässä työssä ovat kaavamääräykset. Kaavat ovat yhteisiä sopimuksia, jotka ovat syntyneet vuosien neuvottelujen tuloksena.
Kunnan viranhaltijat ovat eri tilanteissa keskustelleet Lammasniemen nykyisestä ja tulevasta käytöstä. Muistioissa ja pöytäkirjoissa annetaan ymmärtää, että kaikki virkistystoiminta keskittyy niemen kärkeen eikä muulla alueella ole meille merkitystä.
Niemen kärki on puomilla suljettu ja vuokrattava. Ennen siellä pidettiin kuusikin leiriä kesässä ja lisäksi muita tapahtumia, omassa rauhassaan etäällä asutuksesta. Paikka oli kaikille kuntalaisille tuttu ja runsaassa käytössä monin tavoin, kesät talvet. Aluetta käytettiin ulkoiluun, retkeilyyn, onkimiseen ja luonnon tutkimiseen koko mitaltaan. Kunta lopetti leiritoiminnan ja sulki kärjen puomilla.
Ely keskuksen neuvottelussa 21.10, jossa vesilahtelaisten edustajina olivat kunnanjohtaja Tuomas Hirvonen, aluearkkitehti Leena Lahtinen ja arkkitehti Helena Väisänen, muistion laati Väisänen,
Väisänen mainitsee, että Lammasniemessä ei ole ”tehtyjen maastokäyntien yhteydessä näkynyt käytön jälkiä”.
Herää kysymys, millaisia jälkiä maastokäynnillä etsittiin – tallattuja polkuja lintujen pesimäalueella vai lenkkeilijöitten jalanjälkiä rantatiellä? Luonnossa liikkumiseen on maalla opittu. Kattavaa lintututkimustakin (Pirkanmaan Lintutieteellisen yhdistyksen muistutus) pidettiin kaavatoimikunnassa liiallisena, vaikka maallikon mielestä pesimäaikana tehty tutkimus on ainoa varma keino selvittää alueen lintukanta.
Samassa tilaisuudessa Väisänen kertoi myös, että yleisötilaisuuksissa tuli esille ajatus, että ihmiset kokevat, että heillä pitää olla mahdollisuus virkistäytyä kaikkialla Lammasniemessä, myös niillä alueilla, joilla he eivät nykyisin ole ulkoilleet. Leena Lahtinen täydensi, että yleisötilaisuuksissa tuli esille, että ulkoilutarve kohdistuu nimenomaan Lammasniemen kärkeen, joka on tällä hetkellä puomilla suljettu.
Sellaista aluetta, jossa ei ole lainkaan ulkoiltu, Lammasniemestä tuskin löytyy, ellei ihan suota lasketa. Kun sanomme, että haluaisimme liikkua laajemmalla alueella, tarkoitamme, että niin teemme, jos se on mahdollista. Koska matonpesupaikan vieressä oli vielä jokin aika sitten kunnan varastoalue, ei sitä voinutkaan käyttää virkistykseen.
On myös otettava huomioon, että suurella osalla vesilahtelaisista ei ole vielä ollut mahdollisuuttakaan ulkoilla Lammasniemessä – tuoreemmat asukkaat kun kuulivat Lammasniemen olemassaolosta vasta heinäkuussa. Kunta on viime aikoina tehokkaasti vaiennut ”kuntalaisille vapaasta” Lammasniemestä.
Matonpesupaikka toimii myös retkialueena matonpesun yhteydessä. Paikka on useasti otettu kunnan keskusteluissa esiin, koska alueella on toisinaan levää. Kuitenkin aivan viereiselle rannalle suunnitellaan lasten uimarantaa, koska levää ei siinä ole? Uimaranta siirrettäisiin siihen lahden toiselta puolelta, jossa myös on levää.. Molemmat ehdotukset perusteluineen ovat tulleet kunnan taholta. Levä mainitaan aina sopivaksi katsotussa yhteydessä.
Vielä samassa Elyn tilaisuudessa Ilari Rasimus muistutti, että virkistys on yksi maankäyttö‐ ja rakennuslain mukaisista asemakaavan sisältövaatimuksista ja siten kaavoituksen perustavoite. Rasimuksen mukaan taloudellinen näkökulma tulisi olla laajempi kuin vain yhtä kaava‐aluetta koskeva laskelma.
Kurkiniityn rannan osalta Rasimus totesi, että rannan virkistysalueella on merkitystä, vaikka sen käytettävyys on heikko. Virkistyskäyttöarvoa on myös alueilla, joilla on mahdollisuus virkistäytyä, vaikka käytännössä juuri kyseisillä alueilla ei virkistäydyttäisikään.
Lammasniemessä tärkein alue on tie, jonka ympärille koko niemi ja järvi levittäytyy. Rantamaisema, jalopuut, Tuonenoja, kallio. Niemi on ehjä, lähivirkistykseen ihanteellinen luontoalue, jota sitovat lukuisat historialliset, matkailullisestikin merkittävät tarinat. Monissa kunnissa sellaiset on osattu hyödyntää. Alueelta on mahdollisuus merkitä reitti sekä vesitse että maitse muille virkistysalueille.
Kaavojen mukaisista suunnitelmista Lammasniemeen on kirjoittanut LVS mm. näin:
LVS, Katariina Onnela, julkaistu 31.7.2015
Lammasniemen alueella on meneillään muodonmuutos. Puskia ja puita on kaadettu järvinäkymän tieltä ja lentopallokenttien takana sijaitseva alue on tasoitettu.
– Tarkoitus on kehittää kentän ympäristöä puistomaiseksi piknik-alueeksi, valottaa kunnanrakennusmestari Harri Pitkämäki Lammasniemen alueen tulevaisuutta. Toiveissa on saada kenttien taakse pienten lasten uimaranta. Lisäksi lakkautetuilta päiväkodeilta jää ylimääräiseksi leikkivälineitä, jotka on tarkoitus tuoda Lammasniemeen. Grillikatostakin on kaavailtu. Alue on tulossa uudelleenkaavoitukseen ja uudistuksia toteutetaan sitä mukaa kun päättäjät näyttävät vihreää valoa, Pitkämäki toteaa. Uusi virkistysalue valmistunee ensi kesänä. Pitkämäki kertoo, että lisäksi kunnan varaston viereen on suunnitelmissa tehdä soutuveneille pienvenesatama. Tämänkin toteutuminen on kuitenkin kiinni kaavoituksesta.
LVS, Katariina Onnela, julkaistu 5.10.2017
Vesilahdessa alueen veneliikenne on vilkasta ja satamia halutaan kehittää. Lammasniemestä on melko hyvät yhteydet palveluihin ja pyrkimys on siihen, että veneilijät pysähtyisivät käyttämään palveluita entistä enemmän. Lammasniemen kaavaa uudistetaan ja alueelle luodaan ”veneilykeskus”. Kesällä 2018 Lammasniemeen lisätään erillinen vierasvenelaituri ja mahdollisesti biojäteastia. Sataman viereen on tulossa uimaranta, lentopallokenttä uudistetaan ja paikalle lisätään opasteet kahvilaan ja kauppoihin. Mahdollisesti Lammasniemeen tuodaan myös vuokrapolkupyöriä ja rakennetaan liikuntapaikka. Alueella sijaitseva kunnan halli puretaan pois, jolla saadaan lisää pysäköintitilaa.
LVS, Katariina Rannaste, julkaistu 16.8.2020: Liki 600 henkilöä vastustaa Lammasniemen kaavoitusta. Kuntalaisaloite, jota ei vielä ole käsitelty, koskee kaikkea asuntorakentamista Lammasniemen alueella. Lammasniemi on kokonaisuudessaan määrätty ja myös ollut virkistyskäytössä tähän asti. Kunta ei pysty millään tavoin käyttökelpoista virkistysaluetta nykyisestä kasvattamaan, maan ostoista huolimatta. Aloitteentekijöistä suurin osa on kirkonkyläläisiä. Lammasniemi on heille ainoa virkistykseen sopiva ranta-alue.
Lammasniemi voidaan n. 600 vesilahtelaisen kirjallisen toiveen mukaisesti merkitä asemakaavassakin kokonaan virkistysalueeksi, niin kuin ohjelmassa alun perin suunniteltiin. Silloin on toimittu laillisesti ja oikeudenmukaisesti; maakuntakaavan ja osayleiskaavan, sekä luonnonsuojelun, rantojen ja kulttuurimaisemien kannalta oikein. Kuntalaisten ääntä kuunnellen ja oman maapoliittisen ohjelmamme mukaisesti. Eikö juuri tämä ole päättäjän tehtävä?
Muussa tapauksessa en tiedä, mikä päättäjän tehtävä on.
Tuula Suojanen
