Usein käydään keskustelua, mitkä ovat kuntalaisten mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon ja vaikuttamiseen oman kunnan asioissa. Kuntien päätöksentekoa moititaan hitaaksi ja kankeaksi, joskus jopa näköalattomaksi.
Rohkenen olla eri mieltä. Kun on viime kuukausien aikana seurannut ulkomaisten ”demokratioiden” vaaleja, on erittäin suotavaa, että jatkamme täällä Suomessa monipuoluemallilla ”hidasta ja kankeaa” demokratiaamme.
Suomessa yksikään puolue ei pääse sanelemaan päätöksenteossa, eikä edes kaksi puoluetta. Kaikessa päätöksenteossa tarvitaan kykyä neuvotella, tehdä kompromisseja sekä kuunnella eri ryhmien mielipiteitä. Silloin monesti päätöksissä on jotain, minkä suurin osa päättäjistä voi hyväksyä, mutta siellä on monesti myös asioita, jotka eivät menneet ihan oman mielen mukaisesti.
Historia osoittaa, että tällainen päätöksenteko vahvistaa vakautta yhteiskunnassa ja ehkäisee ylilyöntejä monissa asioissa. Maltillinen tapa edetä tuottaa kestäviä ratkaisuja kuntaan, kun selvitetään taustat päätökselle ja kunnan historia.
Tulevien valtuutettujen ja luottamushenkilöiden on oltava tarkkoina siinä, ettei päätöksenteko valu kuntalaisten ulottumattomiin ainoastaan virkahenkilöiden hoitamaksi. Luottamushenkilöitä voi vaihtaa tai äänestää uudelleen aina neljän vuoden välein, jos on henkilön tekemisiin tyytymätön tai tyytyväinen, mutta virkahenkilöitä ei voi vaihtaa. Luottamushenkilöt ovat nimensä mukaisesti kuntalaisten luottohenkilöitä, jotka vastaavat tekemisistään ja päätöksistään suoraan kuntalaisille, ja luottamushenkilöiden tehtävä on myös informoida kuntalaisia eri asioista, myös keskeneräisistä.
Olen törmännyt aika ajoin sellaisiin väittämiin, että luottamushenkilöiden ei kuuluisi puuttua operatiivisiin tehtäviin, vaan että luottamushenkilöiden tehtävänä on ainoastaan strategisten linjausten teko. Tämä ei pidä paikkaansa. Luottamushenkilöt yhdessä tuntevat kunnan ja kuntalaisten toiveet parhaiten ja voivat välittää tietoa siitä, mihin kuntalaiset haluavat verorahojansa käytettävän. Esimerkinomaisesti: luottamushenkilöiden tehtävä ei ole pelkästään esimerkiksi teiden korjausmäärärahasta päättäminen, vaan myös päättää teiden korjausmäärärahojen kohdentamisesta. Tätä tekee ylemmällä tasolla jopa eduskunta päättäessään tiemäärärahoista kuten Vesilahdentien oikaisumäärärahat viime vuonna.
Lautakuntien ja hallituksen puheenjohtajistot ovat avainasemassa siinä, että esityslistoille tulee oikeasti päätettäviä asioita, eikä vain nuijankopautusta odottavia itsestäänselvyyksiä.
Haluaa kuntalainen sitten äänestää mitä tahansa ryhmittymää ja ehdokasta, kannattaa muistaa, että tämä suomalainen demokratia on parasta maailmassa, ja äänestää kannattaa aina.
Kristiina Pispala (kok.)
Vesilahti
