Lapset ja nuoret näkyviksi hyvinvointialueen strategiassa

Pian käsillämme olevissa tammikuun vaaleissa valitaan ja maaliskuussa työnsä aloittavat hyvinvointialueiden aluevaltuustot. Aluevaltuustojen yksi keskeisin tehtävä on päättää hyvinvointialueen strategiasta. Hyvinvointialuestrategia on alueen strategisen suunnittelun ja johtamisen keskeinen väline. Strategia sisältää alueen toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteet ja linjaukset. Osana hyvinvointialuestrategiaa laadittavassa palvelustrategiassa määritellään, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan alueella. Palvelustrategiassa on otettava huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin rakentumisessa ja hyvinvoinnin haasteiden voittamisessa hyvinvointialueella on merkittävä rooli. Lapsuuden ja nuoruuden ainutlaatuinen merkitys tulee ymmärtää ja huomioida hyvinvointialueen strategiatyössä. Strategiaan tulee kirjata kuvaus alueen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tilasta sekä ennakoidut muutokset ja haasteet sekä toimet palveluiden kehittämiseksi ja hyvinvoinnin haasteiden voittamiseksi. Strategian on perustuttava tietoon ja tietoa on kerättävä myös lapsilta, nuorilta ja heidän vanhemmiltaan.

Lapsivaikutusten arviointi osana päätösten valmistelua sekä toiminnan seurantaa ja kehittämistä tulee kirjata hyvinvointialueen strategiaan. Myös lapsille ja nuorille alueen asukkaina ja palveluiden käyttäjinä on turvattava osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Lasten ja nuorten kuulemiselle ja osallisuudelle on luotava rakenteet ja kirjattava asia alueen strategiaan. Myös itse strategian valmistelussa, seurannassa ja arvioinnissa on kuultava lapsia ja nuoria.

Sote-järjestämislaki edellyttää, että hyvinvointialue tekee yhteistyötä alueensa järjestöjen kanssa ja tukee järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia. Hyvinvointialueen kumppanuudesta ja yhteistyörakenteesta järjestöjen kanssa on niin ikään sovittava alueen strategiassa. Strategiatasolla on myös varmistettava, että hyvinvointialue tukee ja avustaa järjestöjen toimintaa sekä tarjoaa järjestöille mahdollisuuksia käyttää tilojaan toimintaansa.

Me Mannerheimin Lastensuojeluliitossa haluamme toimia kuntien ja hyvinvointialueiden kumppanina. Yhdessä toimien ja kumppanuutta vahvistaen tuemme ihmisten hyvinvointia, osallisuutta ja luottamusta sekä ehkäisemme ulkopuolisuutta ja syrjäytymistä.

 

Risto Tuominen, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lempäälän yhdistyksen puheenjohtaja
Miisa Nieminen, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vesilahden yhdistyksen puheenjohtaja
Sari Orhanen, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin puheenjohtaja
Päivi Meduri, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin vt. toiminnanjohtaja