Julkisuudessa mielellään näyttäytyvä Venäjän päämies Vladimir Putin olikin oudon pitkään viime vuoden lopulla ja vielä aivan alkuvuodesta poissa julkisuudesta, ainakin Suomen mediassa. Nyt koko maailma tietää, mitä hän oli piilossa valmistelemassa. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan kaikista ilmansuunnista lukuun ottamatta Puolan, Unkarin ja Slovakian suojaamaa länttä.
Vuonna 2008 Venäjä suoritti aggression entiseen neuvostotasavaltaansa Georgiaan (ent. Gruusiaan) Pekingin kesäolympiakisojen alla. Nyt venäläiset malttoivat odottaa maailman urheilevan nuorison kisaavan Pekingin kolmiviikkoiset talvikisat loppuun ennen tämänkertaista invaasiotaan Ukrainaan.
Venäjä valtasi jo vuonna 2014 Ukrainalta Krimin niemimaan. Siitä alkaen Venäjä on tukenut separatisteja Itä-Ukrainassa Donbassin alueella. Sota käynnistyi, kun Putin tunnusti kapinoivat Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat itsenäisiksi. Diplomaattiset keinovalikoimat tulivat tiensä päätökseen antaen tilaa vastatoimille.
Putin oikeuttaa hyökkäyksensä Ukrainaan perustelunaan, ettei Ukraina ole varsinainen suvereeni valtio vaan V. I. Leninin keinotekoinen luomus. Ydinasevaltion päämies voi halutessaan käyttää samaa luonnehdintaa Suomesta. Suomessa asuu − ei paljon, mutta − vajaat 30 000 Venäjän kansalaista, joiden Putin voi väittää kaipaavan apua, turvaa ja väliintuloa uhkaavalta kansanmurhalta. Skenaarioissa voi pahimmillaan olla Terijoen hallituksen uudelleenperustaminen.
Baltian maat liittyivät pian itsenäistyttyään Natoon. Samoin ovat tehneet itäisen Euroopan entisen puolustusliitto Varsovan liiton entiset sosialistivaltiot. Ukraina ei epäonnekseen ennättänyt Pohjois-Atlantin puolustusliittoon liittyä. Seuraava demokraattisesti hallittu Ukraina sen todennäköisesti tekee.
Vain idästä ja pohjoisesta valtameren ympäröimä Venäjä suojaa länsirajaansa Eurooppaa vastaan morgenthaulaisittain vanhakantaisen geo- ja valtapoliittisen ajattelun mukaisesti puskurivyöhykkeellä. Sen etupiiriin kuuluu Venäjän kanssa valtioliitossa elävä traaginen diktatuurivaltio Valko-Venäjä sekä lukuisa joukko niin sanottuja kylmiä konflikteja Venäjän läntisten naapurivaltioiden raja-alueilla. Siellä vihreät miehet ovat aina operointivalmiudessa.
Kääntämällä katseensa kohti ulkoiseksi koettua uhkaa valtionpäämies usein pyrkii lakaisemaan maan sisäiset vaikeudet maton alle. Putin on varmasti myös aidosti huolissaan entisen ja nykyisenkin suurvaltaimperiumin valta-aseman heikentymisestä. Oli Putinin Venäjän vaikuttimet toiminnalleen mitkä hyvänsä, muun maailman on oltava kaikin eri tavoin solidaarinen Ukrainalle. Koulukiusaajaakaan ei saada kuriin muuten kuin kaikkien kiusattujen yhteisrintamalla.
Lisää pakotteita ja mahdollista taloussaartoa Venäjälle on luvassa, mutta aseapua kummempaa sotilaallista lisävoimaa Ukraina tuskin länneltä saa. Modernissa sodankäynnissä etulyöntiasemassa oleva Venäjä saavuttanee puolustajien alkuvastustuksen jälkeen tavoitteensa eli lisää puskuriaan Ukrainan kustannuksella. Kun aselepo aikanaan saavutetaan, on mahdollista, että rajalinja Ukrainan ja Venäjän välillä jätetään tarkoituksellisesti epäselväksi.
Lokakuussa 70 vuotta täyttävän Putinin yli 20 vuotta jatkunut valtakausi on tyrehdyttänyt maan orastavan demokratiakehityksen harvainvallaksi, jolle on vaikea keksiä sopivaa ismiä.
Putin on varmasti ennen siirtojaan tarkkaan harkinnut edut ja haitat, kuinka yhtenäisenä Venäjä sotaansa käy, mitä tapahtuu sodan jälkeen ja mitkä ovat sen seuraukset.
Neuvostoliitto kaatui sisältäpäin. Aikaa se vie, ovathan maan opposition toimintamahdollisuudet vähäiset, mutta ei Putininkaan hallinnon kaatumiseen Natoa tai länttä tarvita.
Kommentointi on suljettu.