Tänä vuonna sata vuotta täyttävät kansalaiset olivat 17-vuotiaita, kun talvisota syttyi. Keski-iältään 95-vuotiaita sotaveteraaneja on jäljellä keskuudessamme vielä lähes 5 000 ja heidän puolisoitaan ja leskiään noin 15 000.
Sotiin vuosina 1939–45 osallistui yhteensä 600 000 miestä ja 100 000 naista. Joka kahdeksas sotiin osallistuneista menehtyi.
Sodat koskettivat jokaista Suomen tuolloin 3,7 miljoonaa asukasta. Siviiliuhreilta ei vältytty. Suomalaisia kuoli toisessa maailmansodassa kaikkiaan noin 96 000, mikä oli 2,5 prosenttia kokonaisväestöstä.
Pirkanmaalla elää tänä päivänä runsaasti Sakkolan Karjalasta ja muualta rajan takaisilta alueilta pelastettujen kotinsa menettäneiden evakkojen jälkeläisiä.
Karut sota-ajan koettelemukset on hyvä palauttaa mieliin, olemmehan saaneet nauttia pitkään kestäneestä rauhan ajasta, lähes 80 vuoden ajan. Kovin harva muistaa sota-ajat enää omakohtaisesti.
Suomi eli YYA-vuosina rauhanomaista rinnakkaiseloa suuren naapurin kainalossa; kauppa kukoisti. Liennytys valtasi alaa suurvaltapolitiikassa. Puolueettomuuspolitiikan huipentumana Helsingissä pidettiin vuonna 1975 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin, Etykin huippukokous. Se sinetöi toisen maailmansodan jälkeiset valtioiden rajat, mutta kylmää sotaa se ei lopettanut.
Taas Euroopassa soditaan idän ja lännen välillä. Putinin Venäjän hyökättyä Ukrainaan se uhitteli Suomea seurauksilla, mikäli maa aikoisi hakea puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Suomettunut Suomi ukaasia säikähtäisi.
