Kymmenen vuotta sitten Pauliina Knuutinen kävi tallilla Säijässä ratsastamassa, ja ihastui sen maisemaan ja ympäristöön niin, että alkoi katselemaan itselleen omaa tilaa. Kohdalle osui Kortteiston tila, jonka Pauliina puolisonsa Mikon kanssa päätyi lopulta ostamaan. Säijässä sijaitsevalla Kortteiston tilalla on oma historiansa, ja sen perinteitä on pyritty kunnioittamaan.
– Tuli suorastaan polte muuttaa maalle, ja saada oma hevonen omaan pihaan. Siitä se sitten lähti.
Knuutiset hommasivat tilalle ensin kaksi suomenhevosta ja viisi lammasta. Lisäksi joukkoon mahtui muutama kana. Tällä hetkellä tilalla on noin 20 uuhia ja 3 pässiä. Karitsoja ei tänä vuonna syntynyt, mutta eräänä vuonna niitä syntyi peräti 50, kun yksi pässi pääsi karkaamaan ja sai kaikki uuhet tiineeksi.
Pauliina Knuutinen on ammatiltaan asianajaja, ja he ovat molemmat puolisonsa kanssa yrittäjiä. Tilan pitäminen on heille sivutoiminen työ.
– Kävin Ahlmanin talousoppilaitoksessa kurssin lampaiden hoidon alkeista, ja sitä kautta olen opiskellut miten lampaita hoidetaan.
Knuutinen hoitaa lampaat itse, ja hän on mukana lampaan elämässä syntymästä loppuun saakka.
Kortteiston tilalla myydään lampaasta saatavaa villaa ja lihaa. Knuutinen kokee tärkeäksi sen, että hän pystyy tietämään, että eläimillä on ollut hyvä elämä ennen teurastusta. Knuutinen huolehtii loppuun asti, että toiminta on eettistä, ja vie lampaat teurastukseen hyväksi havaitulle Syrjysen strutsitilalle.
– Ajattelin, että jos en pysty siihen, että vien eläimet teurastamolle, niin sitten on perusteet olla kasvissyöjä kokonaan. Koska pitäähän se ymmärtää, että jostain se liha tulee. Ja tämä on minun näkemyksen mukaan eettisin tapa. Tiedän sen ketjun, ja miten niitä on hoidettu.
Knuutisesta on kuitenkin omien sanojensa mukaan kuoriutunut pehmeä puoli, koska hän ei halua viedä aivan pieniä karitsoja, joilla on elämä vasta alussa, teurastamolle. Se ei olisi järkevääkään, koska sitten kun eläin on vähän isompi, siitä saa hyödynnettyä lihaa paremmin. Maatalous ei ole kuitenkaan Knuutisten pääelinkeino, eikä lammaslaumaa pysty kasvattamaan silloin suunnattoman isoksi.
– Haluan, että karitsat saavat elää elämäänsä.
Knuutiset tykkäävät pitää toimintansa pienenä, koska silloin aikaa jää enemmän eläimistä huolehtimiseen. Jos haluaisi, että lammastalous olisi pääelinkeino, lampaita pitäisi olla paljon enemmän.
– Näin pienellä määrällä lampaita ei elätä itseään. On pakko olla töissä, että tämän pystyy pitämään harrastuksena.
Lampaista saa kuitenkin muutakin kuin pelkkää lihaa, ja lampaan villa on erityisen lähellä Pauliina Knuutisen sydäntä.
– Tämä lankojen maailma on niin ihana. Rakastan villaa materiaalina.
Lampaat keritään kahdesti vuodessa. Niistä saadut villat lähetetään kehräämöön, ja niistä tehdyt käsityöt ovat myös osa Kortteiston tilan kaupankäyntiä.
Hevospuolen toimintaa harjoittaa Kortteiston tilan toimitiloissa psykologipalvelu Kaufir. Heidän islanninhevoset ovat Knuutisten hoidossa muiden tilan yksityishevosten lisäksi.
– Meillä noita tallipaikkoja kysytään aivan hurjasti.
Juuri huomenna Kortteiston tilalle on tulossa uusi islanninhevonen. Sen omistaja perheineen ovat myös rakentamassa taloa Säijään. Knuutinen on onnessaan, kun toinenkin perhe pääse lähelle pitämään hevostaan.
