Keskiviikkona viime vuoden verotiedot tulevat julkisiksi. Julkista tietoa ovat sekä henkilötuloverotus että yritysten maksamat yhteisöverotiedot. Media julkaisee valittuja otteita julkisista tiedoista, niin myös Lempäälän-Vesilahden sanomat.
Medialta kysytään usein, miksi yksityishenkilöiden verotietoja julkaistaan. Varsin yleisesti verotietojen julkaisupäivää kutsutaan ikävästi kateuspäiväksi. Tunteet ovat inhimillisiä, epäilemättä toisen henkilön hyvät tulot herättävät erilaisia tunteita, myös kateutta. Se ei kuitenkaan ole verotietojen julkaisemisen lähtökohta.
Suomi pärjää avoimuudessaan maailmanlaajuisesti varsin monessa asiassa. Verotietojen julkisuus on yksi yhteiskunnan läpinäkyvyyttä tukeva elementti. Verotietojen julkisuus luo mahdollisuuden kontrolliin, jota julkinen paine ylläpitää. Avointen verotietojen myötä on mahdollista havainnoida, miten yhteiskunnassa esimerkiksi tuloerot muodostuvat, millainen ansiotaso tietyillä ammattialoilla on tai vaikkapa paljastavat epäkohtia joidenkin ryhmien palkitsemisessa.
Suomalaisessa kulttuurissa henkilökohtaisesta palkasta puhuminen on kiusallista. Toisen ansioiden tiedustelu koetaan varsin epäkohteliaana. Verotulojen avoimuus kuitenkin mahdollistaa ansiotasojen vertailun. Median tehtävä on seurata yhteiskunnallisia ilmiöitä, toimia vahtikoirana. Verotietojen seuranta on yksi osa sitä. Kukin media voi julkaista journalistisin perustein valiten sopivaksi katsomiaan julkisia tietoja. Ne kertovat jotain yhteiskunnastamme, vaikka sen, miten taloudellinen hyvinvointi on kehittynyt.
Kateuspäivän sijaan kuulisin mieluummin puhuttavan kiitospäivästä. Veroilla kustannetaan varsin laadukkaat hyvinvointiyhteiskuntamme peruselementit ja palvelut koulutuksesta terveydenhuoltoon. Suurituloiset ovat myös merkittäviä veronmaksajia.
