Joulu mielletään yltäkylläisyyden juhlaksi. Ruokapöytä notkuu herkkuja, kuten kinkkua, graavikalaa, silliä, mätiä ja sienisalaattia. Kaikki melko suolaisia aineksia.
Kuinka hyvin siis jouluruoka sopii esimerkiksi sydänsairauden kanssa elävälle? Heidän kun olisi hyvä välttää muun muassa suolaa ja kovia rasvoja.
No, hyvin sopii, kunhan muistaa kohtuuden, sanoo lempääläinen lastenhoitaja Anne Salonen, jolle on tehty sydänleikkaus läppävian vuoksi vuonna 2015.
Salonen toimii yhtenä vertaisohjaajana sydänsairastuneille ja heidän läheisilleen tarkoitetussa Sydämellä-ryhmässä Lempäälässä.
– Herkkuhetkiä saa olla, kunhan pyrkii siihen, että syö terveellisesti, Salonen toteaa.
Anne Salosen omaan joulupöytään kuuluu tiiviisti kinkku ja perunalaatikko, mutta myös vihreä salaatti ja hedelmät.
– Jouluruuat eivät ole huonoja vaihtoehtoja, sillä esimerkiksi laatikot ovat haudutettuja uuniruokia, melko terveellisiä siis, hän huomauttaa.
– Suolaa ei suositella, mutta sen määrää voi itse tehdessä himmata. Kinkkuun se tietysti kuuluu, mutta ei kai kukaan pelkkää kinkkua syö.
– Mielestäni herkut ovat jouluna sallittuja, kun ei joka päivä syö samalla tavalla. Arjen valinnat ratkaisevat enemmän, hän sanoo.
Anne Salonen pyrkii käyttämään ruoanlaitossa Sydänmerkki-tuotteita sekä syömään hedelmiä, marjoja ja vihanneksia. Hän haluaa huolehtia sydänterveydestään.
Salosen synnynnäinen sydänsairaus selvisi aikoinaan työterveydessä, kun lääkäri kuuli sydämessä sivuäänen. Sairaus oli 10 vuotta seurannassa ennen sydänleikkausta.
– Kun leikkaus tuli, tuli se nopeasti. Minulle ilmoitettiin leikkausajasta marraskuussa ja helmikuun lopulla olin leikattu. Töihin palasin kolmen kuukautta sairasloman jälkeen, hän kertoo.
Salonen päätyi toissa vuonna perustamaan Arja Rantasen kanssa Sydämellä-ryhmän, johon toivotetaan tervetulleiksi myös sydänsairaiden läheiset.
– Koen tärkeäksi, että läheisten näkökulma tulee huomioiduksi, hän sanoo.
Sydämellä-ryhmästä tukea saa myös läheinen
Sydämellä-ryhmä on avoin keskusteluporukka sydänsairastuneille ja heidän läheisilleen.
– Sydänsairaus voi ilmetä äkillisesti ja se voi olla hurja kokemus sairastuneelle ja hänen läheisilleen. Sairastunut saa tietoa hoitavalta taholta, mutta monesti läheiset jäävät roikkumaan. Läheiselle voi herätä kysymyksiä ja myös huoli, onko itse tehnyt asioita tarpeeksi tai oikein. Mielen päällä olevia asioita voidaan purkaa ryhmässä läpi, jos osallistujat niin haluavat. Keskustelu on vapaata, vertaistukiohjaajaksi koulutettu Anne Salonen kertoo.
Ryhmä kokoontuu kerran kuussa. Kokoontumispaikkana on tänä syksynä ollut Hyvinvointikioski Lempäälä-talon yhteydessä. Seuraava kokoontuminen on 4. tammikuuta.
Tukea ja neuvoja saa myös Taysista, Suomen Sydänliitolta ja sydänyhdistyksiltä.