Vesilahden Kirkonkylän koululla pidetystä salibandykerhosta on kouliintunut useampia hyviä kansallisen tason pelaajia. Yksi heistä on 26-vuotias Albert Koskinen, joka tunnetaan Tampereen Classicin liigapelaajana ja ennen muuta sen armottomana maalitykkinä. Koskisen kehitystarina on jälleen kerran hyvä esimerkki, mitä monipuolinen liikuntaharrastus lapsena merkitsee.
LVS esitti Koskiselle kymmenen kysymystä keskellä kiivasta salibandyn runkosarjan ratkaisuvaihetta.
Juuresi ovat osittain Vesilahdella, kerro taustastasi.
– Olen syntynyt Tampereella, mutta ennen kouluikääni muutimme Vesilahden Kirkonkylään, missä asuin ala- ja yläkoulun ajan. Kun koulutie jatkui toiselle asteelle, muutimme takaisin perheen kanssa Tampereelle.
Aloitit salibandyn pelaamisen Vesilahdella, miten kaikki alkoi?
– Muistini mukaan ensimmäiset lajikokeilut sählymaila kädessä olivat noin 5-vuotiaana. Koulun jälkeen vesilahtelaisvalmentaja Salon Marko veti säbä-kerhoa, jossa sitten innolla olin mukana, mutta Visassa en pelannut sarjapelejä, siirryin Classiciin jo nuorena.
Olet harrastanut liikkumista monipuolisesti, mitä lajeja repertuaariisi kuului?
– Jalkapalloa pelasin Tampereella TPV:ssa, jääkiekkoa muutaman vuoden LeKin junnuissa, hiihdin ja sitten tosiaan salibandy on ollut mukana pikkunappulasta alkaen.
Missä kohtaa muut lajit jäivät ja salibandysta tuli ykköslajisi?
– Jossain kohtaa alkoi treenimäärät kasvaa ja niitä oli jopa kaksi per päivä. Ensiksi oli esimerkiksi futistreenit Pirkkahallilla ja sieltä menimme kovalla kiireellä Tenniskeskukseen säbäharkkoihin. Vanhemmat olivat kuskaamishommissa kovilla, itse kyllä jaksoin mennä innolla harkoista toisiin. Noin 15-vuotiaana salibandysta tuli sitten päälaji itselleni.
Classicin miehissä olet pelannut useita kausia ja menestystäkin on tullut.
– Kuluva kausi on kahdeksas liigassa. Sinä aikana olemme Classicin kanssa voittaneet kuusi SM-kultaa, useamman cup-mestaruuden ja yhden Champions cupin mestaruuden ja myös Super cupin kulta on palkintokaapissani.
Mikä tai mitkä saavutuksista nousevat muistoissasi makeimpina esiin?
– Pakko sanoa, että vuoden 2015 A-nuorten SM-kulta oli upea juttu ja muistan sen hyvin. Aikuisten puolella viimeisin eli kevään 2022 mestaruus on hyvin muistissa sekin, roolini sen voittamisessa oli itselleni isoin.
Maajoukkueessakin olet esiintynyt.
– Pääsin haistelemaan maajoukkueleirille tunnelmia menneenä keväänä, mutta kun en mahtunut MM-kisoja edeltävään euroturnausjoukkueeseen, aavistin, ettei MM-edustuspaikkaa viime marraskuisiin MM-kisoihin tule. Ehkä tulevaisuudessa sitten.
Tehosaldosi tältä kaudelta on toistaiseksi 18 maalia ja 10 syöttöä. Viime keväänä iskit pudotuspeleissä peräti 14 osumaa. Oletko rooliltasi puhdasverinen maalimylly?
– Ilmeisesti minua pidetään enemmänkin maalintekijänä, mutta itse en ajattele niin. Pyrin kehittymään kaiken aikaa pelin kaikilla osa-alueilla. Toki laukaus on vahvuuteni.
Kerro lyhyesti, millainen treeniviikkosi on ja mitä muuta huomioit kuin harjoittelun?
– Joukkueharjoituksia iltaisin on kolmesti viikossa, lisäksi on aamutreenejä. Fysiikkaharjoittelun hoidamme omatoimisesti eli voimapuolta treenataan säännöllisesti. Kauden aikana aerobinen treeni on vähäistä. Energiaa pitää saada tarpeeksi, syöminen on tärkeä osa-alue urheilijalla. Itse syön eniten pastaruokia. Unta pitää saada vähintään kahdeksan tuntia yössä.
Millaista on pelata Ideaparkin Bläk Boksissa ja mikä on loppukauden tavoitteesi?
– Bläk Boks on hieno areena ja siellä on hyvä tunnelma. Tavoite on pelata keväällä pitkään eli eihän Classic muuta tavoittele kuin mestaruutta.
