Pirkanmaan hyvinvointialue on selvinnyt vaikeasta siirtymävaiheesta toistaiseksi kohtalaisen pienin takaiskuin. Todellinen muutostyö on kuitenkin vasta alkamassa. Jättimäisen hyvinvointialueen palveluiden organisointi haastaa niin tekijät, päättäjät kuin palveluiden tarvitsijat.
Ystävänpäivänä kokoontunut aluehallitus käsitteli jo hyväksytyn strategian jatkoksi synnytettävää toimeenpano-ohjelmaa. Kauheita sanahirviöitä, mutta niiden takana on meistä jokaista koskeva uudistus. Nyt aletaan päättää siitä, mitä strategia tarkoittaa käytännössä.
Ehkä eniten huolta kuntalaisissa on herättänyt palveluverkon uudelleen tarkastelu. Toisin sanoen, säilyykö itselle tutut terveysasemat ja hammashoitolat tai perheneuvolat entisellään, vai pitääkö palveluita hakea aiempaa kauempaa. Todennäköisesti palveluverkkoon tulee muutoksia, mikä tarkoittaa myös palvelupisteiden karsintaa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt maakunnan laajuisen organisaation mahdollisuudet tuottaa palveluita jokaiseen kuntaan. Palveluita voidaan myös tuoda kuntaan kauempaa, liikenne voi kulkea kahteen suuntaan.
Yhtenä esimerkkinä uudenlaisessa toimintamallissa on kotiin vietävien palveluiden laajeneminen. On hyvä tavoite, että ne, joita digitaaliset palvelut eivät tavoita, saavat sen kotiinsa muulla tavoin. Esimerkiksi kotisairaala ja kotiutustiimi toimivat jatkossa maakunnan jokaisessa kunnassa. Terveyspalvelut eivät ole enää vain terveysasemien varassa. Seinät tai niiden sijainti eivät ratkaise palveluiden laatua vaan niiden saatavuus ja ajoitus.
Lempäälän ja Vesilahden aluevaltuutetuilla on tärkeä rooli veräjänvartijana näissä käytännön uudistuksissa. On varmistettava, että teoriassa hyvältä kuulostava käytäntö on mahdollista myös toteuttaa myös käytännössä. Sarkaa kynnettäväksi riittää, mutta paljon on myös mahdollisuuksia. Niihin täytyy tarttua.
