Seitsemättä kansallista Vauvan päivää suojeleva kansanedustaja, puoluejohtaja Sofia Virta (vihr.) vaatii, että lapsivaikutusten arviointi on otettava läpileikkaavasti mukaan kaikkeen poliittiseen päätöksentekoon. Lisäksi lapsenoikeusnäkökulma olisi vakiinnutettava talousarvioiden tarkasteluun.
– Vain näin voimme varmistaa, että lapsen etuoikeudet toteutuvat tässä yhteiskunnassa.
Virran mielestä niin lapsivaikutusten arvioinnissa kuin lapsen oikeuksien toteutumisessa on vielä paljon tekemistä kunta- ja aluetasolta valtakunnan politiikkaan.
– Lapsen edun ensisijaisuuden turvaamiseen tarvitaan lisää velvoittavuutta. Lapsiasiavaltuutettu on ehdottanut lapsen edun periaatteen sisällyttämistä perutuslakiin. Tämä on minusta kannatettava esitys, juuri se puuttuva pala, joka toisi lapsivaikutusten arvioinnille päätöksenteossa sille kuuluvan painoarvon.
Asioita olisi edistettävä yli hallituskausien.
– Olin mukana laatimassa kansallista lapsistrategiaa, joka tarjoaa tärkeitä suuntaviivoja lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. On äärimmäisen tärkeää, että kaikki puolueet ovat sitoutuneita viemään lapsistrategiassa esiin nostettuja toimia myös käytäntöön. Ensiaskel on viime vuonna perustetun lapsistrategiayksikön rahoituksen turvaaminen. Nythän rahoitus on taattu vain kuluvan vuoden loppuun.
Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten elinolosuhteista ja oikeuksien toteutumisesta tarvitaan Virran mukaan lisää tietoa. Myös jo olemassa olevaa tutkimustietoa vauvoista ja lapsiperheistä olisi hyvä koota yhteen päätöksenteon tueksi.
– Lisäksi tietoa tarvitaan myös lapsilta itseltään. Ei pelkästään päätöksenteon pohjan vahvistamiseksi vaan erityisesti siksi, että lapsilla on oikeus saada näkemyksensä huomioiduksi.
Sofia Virta johtaa eduskunnassa Turvallisen odotus- ja vauva-ajan edistämisen ryhmää.
– Noustessani neljä vuotta sitten ensi kertaa eduskuntaan olin kolmen kuukauden ikäisen tyttövauvan äiti. Sain itse huomata, miten jopa Suomen kaltaisessa vahvassa hyvinvointivaltiossa on yhä paljon tehtävää sen eteen, että jokainen vanhempi ja vauva saisivat parhaan mahdollisen vauvavuoden. Tuolloin alkoi kyteä ajatus siitä, että vauvojen ääni on saatava vahvemmin mukaan päätöksentekoon. Kansainvälisellä imetysviikolla vuoden 2019 imetysseminaarissa päätin, että perustan eduskuntaan turvallisen odotus- ja vauva-ajan edistämisryhmän. Sen tarkoitus on vahvistaa vauvamyönteistä yhteiskuntaa edistämällä perheystävällistä politiikkaa.
– Teemme töitä vahvistaaksemme päättäjien tietoisuutta odotus- ja vauva-ajan merkityksellisyydestä elämänvaiheena sekä sen vaikutuksista koko elämään. Samalla pyrimme lisäämään päättäjien ymmärrystä vauvaperheiden tuen tarpeista ja toimivista muodoista. Ryhmä kunnioittaa perheiden monimuotoisuutta sekä ottaa huomioon erilaiset polut vanhemmuuteen.
Toimintaan kuuluu esimerkiksi asiantuntijoiden kuulemista, seminaarien ja muiden talisuuksien järjestämistä, kannanottojen tekemistä ja tutkitun tiedon jakamista päättäjille. Lisäksi pyritään edistämään hyvän vauva-ajan edellytysten turvaamista kiinnittämällä kokonaisvaltaisesti huomiota esimerkiksi varhaisen vuorovaikutuksen ja ravitsemuksen merkitykseen, parisuhteen ja vanhemmuuden tuen turvaamiseen, toimeentulo- ja tasa-arvokysymyksiin sekä työn ja perheen yhdistämiseen.
Maassamme syntyvyys laski 2010-luvulla yhdeksänä vuotena peräkkäin. Vuonna 2010 kokonaishedelmällisyysluku oli 1,87, kun se vuonna 2019 oli enää 1,35. Vuosina 2020 ja 2021 syntyvyys koheni, mutta viime vuonna se kääntyi jälleen laskuun, ja kokonaishedelmällisyysluku oli enää 1,32.
– Meidän päättäjien vastuulla on löytää kestäviä ratkaisuja, joilla kyetään vähentämään perheestä haaveilevien epävarmuutta ja tukea eri keinoin tahattomasti lapsettomien perheellistymistä, Sofia Virta näkee.
– Päätöksillämme on luotava yhteiskuntaa, jossa lasta on turvallista kasvattaa, ja jossa vanhempi sukupuolesta riippumatta voi yhdistää työn ja perheen. Näissä ratkaisuissa myös perheiden monimuotoisuus on otettava huomioon.
Virta muistuttaa, että Sanna Marinin (sd.) hallitus uudisti perhevapaajärjestelmää aiempaa tasa-arvoisemmaksi, kehitti neuvoloita, edisti perhekeskusmallia, jatkoi lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa sekä madalsi kotiin saatavan avun kynnystä.
Työtä perheystävällisen yhteiskunnan vahvistamiseen kuitenkin riittää.
– Tällä eduskuntakaudella keskiöön nousee lapsiperheiden toimeentulo. Hallituksen leikkausten kohdistuessa erityisesti pienituloisiin, on vaarana että lapsiperheköyhyys lisääntyy. Seurauksena on myös, etteivät kaikki lapsista unelmoivat uskalla toteuttaa perheellistymishaaveitaan. Tämä on surullista. Toivonkin, että hallitus kiinnittää asiaan vakavaa huomiota ja pyörtää päätökset, jotka ajavat ihmisiä köyhyyteen.
Virran mukaan on hyvä muistaa, että puhuessamme syntyvyydestä on kysymys lapsista, vanhemmuudesta, perheistä – asioista, jotka ovat henkilökohtaisia ja monitahoisia.
– Perheen perustamisesta tai perheen lapsimäärän kasvattamisesta paasaaminen painostavaan tai syyttävään sävyyn voi olla haavoittavaa. Lapsia kun ei tehdä, vaan heitä saadaan, jos kaikki sattuu menemään hyvin. Tutkimusten valossa tiedämme, että noin joka viides kärsii tahattomasta lapsettomuudesta. Eikä sovi unohtaa, että joukossamme on myös lapsensa menettäneitä. Näin ollen kevyet heitot tai kyselyt synnytystalkoisiin osallistumisesta voivat loukata pahasti.
– Toisaalta keskustelu syntyvyyden laskusta ja sen vaikutuksista tulevaisuudessa voi olla ahdistavaa, jos on epävarma halustaan saada omia lapsia tai päätös vapaaehtoisesta lapsettomuudesta on jo selvä. Perhe, jossa ei ole lapsia, on aivan yhtä arvokas ja hyväksyttävä kuin lapsiperhe. Lapsettomuusvalinnasta ei pidä kantaa syyllisyyttä. Päätöksen on oltava jokaisen oma, eikä yhteiskunnan pidä pyrkiä painostamalla siihen vaikuttamaan.
Virta korostaa, että pitämällä keskustelun sävy ratkaisukeskeisenä, kannustavana ja toiveikkaana, rakennamme hyväksyvää ja kaikki mukana pitävää yhteiskuntaa. Sellaisessa maailmassa lastenkin on hyvä kasvaa, olla ja elää.
Suomen väkiluvun kasvu on välttämätöntä.
– Vain kasvu-uralla turvaamme elinvoimaisen hyvinvointivaltion tulevaisuudessa. On tärkeää, että viestimme aktiivisesti olevamme Suomi, joka haluaa toivottaa tervetulleeksi kaiken ikäisiä ihmisiä maamme rajojen ulkopuoleltakin.
Onko yhteiskuntamme lapsiystävällinen?
– Ajattelen, ettei pitäisi puhua lapsiystävällisyydestä vaan lasten oikeuksia turvaavasta yhteiskunnasta, Sofia Virta teroittaa.
– Lapsiystävällisyys kuulostaa helposti siltä, että olisi jotenkin mielipidekysymys, halutaanko olla ystävällisiä vauvoja kohtaan vai ei. Todellisuudessa vauvat ovat ihmisiä, joilla on samat ihmisoikeudet kuin kaikilla muilla ihmisillä. Niiden toteutumisesta on erityisen tarkasti huolehdittava.
Yhteiskunnan eri toimijoita on kannustettava tekemään valintoja, jotka ottavat huomioon vauvat ja vauvaperheet.
– Meistä jokaisella on myös asennevaltaa vaikuttaa siihen, miten työyhteisössä, ravintolassa tai vaikkapa joukkoliikenteessä kohtaamme vauvan ja vauvaperheen.
Suomessa vietetään perjantaina 29. syyskuuta seitsemättä kertaa Vauvan päivää.
Sofia Virta näkee, etteivät vauvat ole vain tulevaisuuden veronmaksajia tai tulevaisuuden tekijöitä, vaan vauva-aika itsessään on arvokas ja tärkeä.
– Haluan onnitella jokaista vauvaa Vauvan päivän merkeissä ja onnitella jokaista vanhempaa tai vauvan lähipiiriin kuuluvaa siitä, että saatte tutustua juuri tähän pieneen ihmiseen. Tulen osaltani ja tulemme Eduskunnan turvallisen odotus- ja vauva-ajan edistämisryhmän kanssa osaltamme varmistamaan, että vauvan ääni kuuluu eduskunnassa saakka.
Tämänkertaisen Vauvan päivän teemana on Vauvoissa on valo.
– Vauvoissa todellakin on valo. On meidän päättäjien ja koko yhteiskunnan yhteinen tehtävä varmistaa, että jokainen vauva saa loistaa turvallisessa kasvuympäristössä. Kaiken politiikanteon keskiöön tulee asettaa turvallisen lapsuuden varmistaminen jokaiselle lapselle.
Vauvan päivän Virta näkee tärkeänä muistutuksena siitä, miten tärkeä osa yhteiskuntaa vauvat ovat.
– Vauvoilla on oikeus näkyä ja kuulua siinä missä muillakin. Vauvojen ääni jää liian usein jalkoihin. Siksi on todella tärkeää, että Vauvan päivänä vauvojen oikeuksien edistämiseksi toimivat tahot yhdistävät voimansa pitääkseen ääntä tämän nuorimman väestöryhmän oikeuksien puolesta.
