Onko Lempäälä esteetön ja yhdenvertainen vammaisille ja ikääntyneille? Tätä kysyttiin Lempäälän vammaisneuvosto ja seniorineuvosto yhteistyönä järjestämässä keskustelutilaisuudessa marraskuun lopulla.
Tilaisuuden keskeisin viesti oli, että esteettömyys ja saavutettavuus luo aina myös yhdenvertaisuutta, mutta oikea asenne näiden toteuttamiseksi on kaiken lähtökohta.
– Esteettömyys on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa, sanoi etänä tilaisuuteen osallistunut Invalidiliiton esteettömyysasiantuntija Noora Piipponen.
– Saavutettavuus tarkoittaa kohteen tai verkkopalvelun helppoa lähestyttävyyttä kaikille ihmisille. Saavutettavuus merkitsee sitä, että tieto on esitetty sellaisessa muodossa, johon vastaanottaja pääsee käsiksi. Keskeistä on myös tiedon selkeys ja ymmärrettävyys. Saavutettavuus on aina yhdenvertaisuuden edistämistä.
Piipponen muistutti, että esteettömyys on monen tekijän summa, joka vaatii toteutuakseen erilaisten liikkumis- ja toimimistapojen ymmärtämistä sekä tahtoa tehdä asiat paremmin kaikkien kannalta.
– Esteettömässä ympäristössä ei ole liikkumis- ja toimintaesteisiä ihmisiä, on vain ihmisiä, jotka liikkuvat ja toimivat eri tavoin, hän totesi.
Piipponen myönsi, että esteettömyyden edistäminen on haasteellista.
– Rakennuskanta uudistuu hitaasti, mikä vaatii kaikilta hyvää perehtyneisyyttä esteettömyyteen. On muistettava, että esteettömyys vaatii toteutuakseen enemmän kuin minimivaatimukset. Haastetta tuo usein myös ammattilaisten tiedon puute.
Tilaisuuteen myös etänä osallistunut erityisasiantuntija Elli Björkberg yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta kertoi, että yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka tarjoaa oikeussuojaa syrjinnän uhreille. Tilastojen valossa ylivoimaisesti eniten syrjintäyhteydenottoja vuosina 2021-2022 tuli vammaisuudesta, yhteensä lähes 550.
– Yhdenvertaisuuslain 15 pykälä määrittelee kohtuulliset mukautukset vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi ja kohtuullisten mukautusten epääminen on syrjintää, hän sanoi.
– Mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan ensisijaisesti huomioon vammaisen ihmisen tarpeet ja lisäksi toimijan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kustannukset ja mukautuksia varten saatavissa oleva tuki.
Keskusteluosuudessa muistutettiin, että vammaiset ihmiset ja ikääntyneet kohtaavat samanlaisia liikkumisen ja toiminnan haasteita. Vammainen on usein myös ikääntynyt ja ikääntynyt samalla vammainen.
Vaikka tilaisuus oli avoin ja siitä oli tiedotettu hyvin, paikalle oli vaivautunut vain kourallinen osallistujia. Esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden edistämisessä näyttääkin siis riittävän työsarkaa, kun viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä asia ei juurikaan kiinnosta.
Hannu Salonpää