Kunnan taajamien kehittämisessä on samoja piirteitä kuin mitä esiintyy kaupunkilähiöiden suunnittelussa. Monet palvelut on siirretty pois keskusta-alueelta kauppakeskukseen. Vanhoja liiketiloja puretaan ja tilalle, tehokkuuden nimissä, rakennetaan suuria kerrostalokortteleita, joissa toivotaan palveluiden tulevan ”kivijalkamyymälöihin”. Oletetaan, että lisätiivistämällä saadaan niiden tarvitsemia asiakkaita.
Uusien asuinalueiden suunnittelun lähtökohtana ei ole viihtyvyys tai asukkaiden toiveet ja tarpeet, vaan liikennejärjestelyt ja tehokkuusvaatimukset. Pahimmillaan asuntojen koko ja laatu ovat sellaiset, ettei niihin synny pysyvää asukaskuntaa. Pienyritystoimintaa ja yhä enemmän varastointia työnnetään lähimetsiin.
Esimerkiksi Tilastokeskuksen ennuste vuoteen 2045 olisi noin 5000 henkilön asukaslisäys ja MDI:n ennuste vuoteen 2040 on noin 1015 prosenttia eli noin 2500–3500 asukasta lisää. Suurimmat kasvuennusteet annetaan ”Hajaantuminen” -skenaarioon eli uusien asukkaiden hakeutuessa väljempiin asuinalueisiin. Kunnan kaavoitusohjelmassa on jo nyt näitä suuremmat kaavoitussuunnitelmat, ilman Sääksjärveä.
Seutukunnan keskustabarometrin mukaan Lempäälän keskustojen toiveet liittyvät lähiluonnon säilyttämiseen. Kunnan kaupallinen keskus on päätetty jo 20 vuotta sitten olevan Marjamäessä. Jos kunta haluaa kasvaa, kannattaisi siis huomio suunnata kylien elinvoiman tukemiseen ja tarjota vaihtoehto kaupunkimaiselle asumiselle. Sille voisi enemmän tilausta kuin kaupunkilähiöillä.
Pirkko Harsia
TkL, kuntavaaliehdokas (sd, sit)
Lempäälä
