Villa Hakkarin yrittäjien Arto ja Katja Rastaan toimista ja viimeaikaisesta kohtelusta on liikkunut varsin puutteellista ja vääristeltyäkin tietoa. Pidän tarpeellisena tulla uudelleen palstoille ja kertoa joitakin faktoja tarkistettuina.
Olen saanut tietää, että Arto ja Katja Rastas oli kutsuttu kunnanvirastoon yhdyskuntajohtajan puheille 10.9.2018. Artolle ja Katjalle oli ilmoitettu, että Hakkarin kartanon toiminta kilpailutetaan, minkä vuoksi ravintolan kanssa solmittu vuokrasopimus on irtisanottu päättyväksi maaliskuun lopussa. Irtisanomispaperi oli annettu käteen samalla. Rastaille oli tarjottu mahdollisuutta osallistua tarjouskilpailuun muiden ohella ja irtisanojien esittämillä ehdoilla (aukiolot, kahvila). Asiasta ei käyty mitään neuvotteluja etukäteen. Myöskään mitää uutta sopimusta heille ei tarjottu.
Arto oli luonnollisesti yllättynyt ja hämmentynyt todeten, että mitenkäs, kun heillä on koko kesäksi jo tehty sopimuksia perhejuhlien järjestämisestä. Tämän jälkeen oli laadittu jatkosopimus elokuun loppuun. Samassa yhteydessä ravintolan vuokraa oli ilmoitettu kolminkertaistettavan jäljellä olevaksi ajaksi. Tämän Arto oli saanut tingittyä kaksinkertaiseksi. Kävi ilmi, että yhdyskuntajohtajan toiminta perustui kunnanjohtajan määräykseen.
Irtisanomisen jälkeen Artolla oli tarve puhua kunnanjohtajan kanssa, mutta hän oli vaikuttanut haluttomalta keskusteluun, joten aikaa ei tahtonut millään löytyä. Viimein Arton peräänantamattomuuden vuoksi audienssi oli järjestynyt.
Mainitut tapaamiset olivat paljastaneet Rastaille, että sopimuksen irtisanojilla on ollut varsin vähäiset tiedot sekä kartanosta että nykyisistä toimijoista – siitä, miten pitkään Rastaat ovat Villa Hakkarissa toimineet ja mitä kaikkea siellä näiden vuosien aikana on tehty.
Lempäälän kunnan nykyistenkin viranhaltijoiden ja päättäjien tulisi arvostaa sitä, että Chaîne des Rôtisseurs -järjestön korkeimman tason mestaruuden sekä nuorten kokkien alueellisten ja kansallisten kisojen voittojen jälkeen maailmanmestaruuden vuonna 2005 saavuttanut huippukokki toimii ja asuu Lempäälässä.
Katja on ollut mukana Kuokkalan alueen kehittämisryhmän kokoontumisissa satunnaisesti. Hän oli esittänyt ravintolarakennuksen yhteydessä sijaitseville pikku rakennuksille (kanala ja sauna) käyttöönottoideoita (ymmärtääkseni pikku kahvilaa ja kädentaitajien työpajaa), mutta niistä ei oltu innostuttu. Arton ja Katjan kanssa ei käsittääkseni oltu missään vaiheessa neuvoteltu, miten he voisivat kehittää toimintaansa Villa Hakkarissa. Olen myös ymmärtänyt, että he itse olisivat alkuaan olleet valmiita jatkamaan ja miettimään kehittämisvaihtoehtoja ympärivuotisuutta ajatellen.
Sivukommenttina totean, että hämmennystä on herättänyt myös se, että edellä mainitun kehittämistyöryhmän työpalavereihin ei Kuokkalan alueen keskeistä toimijaa Lempäälä-Seuraa oltu kertaakaan kutsuttu mukaan.
On tullut tunne, että potkujen antajilla on ollut pääasia päästä Rastaista eroon mahdollisimman nopeasti, määrätyn irtisanomisajan puitteissa, minkä jälkeen Hakkarin kartanoon voidaan kilpailutuksen kautta tavoitella ympärivuotista kahvila- ja työpajatoimintaa. Loivemmallakin selänkäännöllä Rastaat olisivat saattaneet ymmärtää olevansa ei-toivottuja yrittäjiä Lempäälässä.
Tuntuu myös siltä, että kunnan viranhaltijoihin päin on kohdistunut pitempiaikaista ulkoista painostusta luopua nykyisestä ravintolatoiminnasta. Painostajien motiivina lienee, paitsi ympärivuotisuus, myös jonkinasteinen kateus ja tasokkaan ravintolatarjonnan arvon vähättely. Talvikuukaudet (isänpäivälounasta ja jouluateriakuukautta lukuun ottamatta) ovat olleet liian haastavia, koska lempääläläiset eivät ole asioineet siellä riittävästi. Kesäkausi on kestänyt vapusta elokuun loppuun.
Sesonkitarjonnan lisäksi talo on toiminut tilausravintolana palvellen asiakkaat joustavasti ja ystävällisesti. Villa Hakkarissa on toteutettu myös catering-toimintaa, Paistinkääntäjät ry:n (Chaîne des Rôtisseurs) -kokkauskursseja sekä kesäisin kirpputoreja ja myyjäisiä. Kuokkalankosken markkinoilla heinäkuussa se on ollut aktiivinen ravintolaruoan tarjoaja ja pihakojumyyjä.
Merkillepantavaa on myös, että Villa Hakkari on toiminut tärkeänä lähituottajien toiminnan tukijana ja tulojen kartuttajana ostamalla elintarvikkeita suoraan tuottajilta. Lampaan- ja kananliha, kala, vihannekset ja juurekset sekä marjat ovat merkittävältä osin olleet lähiruokaa. Mauste- ym vihanneksia on kasvatettu myös omassa yrttitarhassa.
Villa Hakkari on toiminut arvokkaana Lempäälän käyntikorttina ulospäin ja osoittanut, että Lempäälästä löytyy monentasoista tarjontaa, myös vaativammille asiakkaille/vierailijoille. On ollut mukava viedä ihastelevia vieraita aterioimaan tasokkaaseen ravintolamiljööhön. Miten tämän päivän Lempäälä aikoo järjestää omat edustustilaisuutensa ja antaa kuvaa kunnan ravintolatarjoilun korkeasta tasosta?
Lempäälä-taloon on suunnitelmien mukaan tulossa uusi kahvila – kuntalaisten olohuone. Hakkarin kartanoon mielitään samaa. Mikä ihmeen villitys tämä yhden ja saman idean parissa pyöriskely on? Kalja- ja karaokepaikkojenkin pitäisi täällä riittää vähäksi aikaa. Lempäälään kaivataan nyt kipeästi edes yhtä erityyppistä ja -tasoista ratkaisua.
Jos kunta todella haluaa, että kaikki kahvilat ovat ympärivuotisesti kannattavia, sen sormien pitää olla aika vahvasti noiden uusien tukena. Toivottavasti kuntamme toisessa kulinaarisessa helmessä, Kahvila Siirissä, voidaan luottaa siihen, että toimintaa kannattaa jatkaa ja kehittää juuri Lempäälässä ja ettei kunta yllättäen ja neuvottelematta käännä selkäänsä.
Villa Hakkarin tasokkaan ravintolatarjonnan poistuminen kunnasta on valtava menetys ja sumentaa merkittävästi kunnan positiivista imagoa. Jo kartanomiljöö suojeltuine rakennuksineen edellyttää alueelle korkealuokkaista toimintaa ja sen yhdessä vaalimista.
Edellä olevaan viitaten katson, että Rastaita, näitä Suomen parhaita ravintolayrittäjiä, on todella loukattu ja nöyryytetty. He eivät missään tapauksessa olisi tällaista kohtelua ansainneet. En yhtään ihmettele, jos he eivät tämän jälkeen olisi halukkaita osallistumaan tarjouskilpailuun.
Nyt kaivattaisiin kunnan edustajilta valmiutta keskustella Rastaiden kanssa toiminnan jatko- ja kehittämisvaihtoehdoista ilman lukkoon lyötyjä ennakkoehtoja. Tällainen keskustelu kun on kokonaan puuttunut. Puhumalla asiat selviävät.
Heli Väissi
