Lempäälän kunnanvaltuusto on hyväksynyt runsas vuosi sitten 13.12.2017 kuntastrategian 2018–25. Sen yhtenä painopistealueena on puutarhakaupunkimainen kuntakeskusta. Useat kuntalaiset ovat minulle ihmetelleet, kun rakenteilla oleva kuntakeskusta muistuttaa heidän mielestään pikemminkin slummia. Siltä se minustakin enemmän näyttää.
Tuoreessa kuntastrategiassa on muitakin asioita, jotka jo alkuvaiheessa pettävät. Strategiassa todetaan, että emme ota lisää asukaskohtaista velkaa. Samassa valtuuston kokouksessa 13.12.2017 kunnanvaltuusto hyväksyi myös vuoden 2018 talousarvion. Siinä asukaskohtainen velkamäärä todetaan 3 094 euron suuruiseksi. Vajaata vuotta myöhemmin vuoden 2019 talousarviossa velkaa otetaan 3 465 euroa per asukas ja vuonna 2021 jo yli 3 800 euroa.
Se tarkoittaa yli 16 miljoonan euron lisäystä kunnan velkamäärään, mikä on lyhyellä ajalla tosi iso heitto kuntastrategiaan. Kun velan kasvusta merkittävä osa tulee kuntakeskustan kehittämisestä, jää entistäkin enemmän ihmettelemään, miksei kunnanhallitus ole suostunut tarkastuslautakunnan peräämän keskustataseen julkaisemiseen ja kunnanvaltuusto on tyytynyt tähän salailulinjaan.
Kuntastrategian visio-osuudessa todetaan, että Lempäälä on kunta, joka sanoo kyllä. Edelleen siinä todetaan: ”Olemme tavoitettavissa, puhumme avoimesti ja löydämme ratkaisut yhdessä”. Ainakin keskustataseen kohdalla Lempäälä tuntuu sanovan kyllä salailulle eikä avoimuudelle. Käsittämätöntä on, että kunnanhallitus tekee näin ja kunnanvaltuusto sen hyväksyy. Kuntalaisten kannattaa se muistaa, kun kuntavaalit parin vuoden päästä taas koittavat.
Kuntalaiset maksavat kuntakeskustan kehittämiskustannukset ja kunnan ottamat velat. Avoimuuden kuntalaisia kohtaan pitäisi olla itsestään selvyys. Salailu herättää ensimmäiseksi kysymyksen, mitä halutaan peitellä? Kuntakeskustan kehittäminen on hyvä ja tärkeä asia, mutta siinä on liian monta suurta kysymysmerkkiä. Kysyä voi myös, miksi laaditaan kuntastrategia, jos sitä ei noudateta?
Raimo Sirén
kunnallisneuvos
Lempäälä
