Vuoden 2019 jääkiekon miesten MM-kilpailut pelataan Slovakiassa. MM-kisat käynnistyvät perjantaina 10. toukokuuta ja finaali pelataan 26. toukokuuta. Vuoden 2019 jääkiekon naisten MM-kisat on jo tältä keväältä pelattu. Hopeaa Suomen naisille tuonut turnaus pidettiin Espoossa 4.–14. huhtikuuta.
Jännittävä ja historiallinenkin tilanne sinänsä Lempäälän jääkiekossa: sekä naisten että miesten A-maajoukkueen kapteeni on Lempäälästä, mutta LeKi menetti juuri tänä samaisena keväänä sarjapaikkansa Mestiksessä.
”Lempäälän jätti” Marko Anttila on yksi kokeneimmista leijonamiehistön jäsenistä. Puolustaja Jenni Hiirikoski on jo vuosia tehnyt uraa jääkiekkoammattilaisena. Heillä on sama kasvattajaseura, Lempäälän Kisa ja iso ”C” leijonapaidan rinnassa.
LeKi alkoi tuottaa tehokkaasti omia pelaajia maailman jäille ja lempääläläinen jääkiekko saada tekemiseensä olennaisesti uutta puhtia 24 vuotta sitten, kun Lempäälään rakennettiin jäähalli vuonna 1995, kiitos ahkerien puuhahenkilöiden. Hanketta ajava Lempäälän Jäähalli Osakeyhtiö ehdittiin tosin perustaa jo vuonna 1991.
Hallia vastustettiin aluksi laajasti. Epäilijät pelkäsivät suurelta osin yksityisrahoitteisen hallin kaatuvan lopulta kunnan syliin. Kunnanvaltuustossa nähtiin, että jäähalliin pantavat rahat ovat kuntalaisten ykköstoiveesta eli uimahallista pois. Jääkiekon harrastajia koettiin olevan vähänlaisesti. Entäs muut liikuntamuodot? Luonnonsuojelijatkin vastustivat rakentamista.
Hallin perustajajäsenten Heikki Henttosen ja Vesa Papinsaaren ehdotukset jäähallista hylättiinkin kunnanvaltuustossa useasti ennen hyväksyntää. Monien vaiheiden jälkeen esitys jäähallista sai lopulta sinettinsä huhtikuussa 1994. Lopullinen rakennussopimus kunnan kanssa allekirjoitettiin tosin vasta alkuvuodesta 1995, ja talkooväki pääsi näyttämään voimansa.
Viime vuodet Hakkarissa on ollut kylki kyljessä kaksikin hallia. Vanha halli on peruskorjattu. Toinen, uudempi halli nousi sijoilleen ihan läpihuutojuttuna tila- ja vuoropulaa helpottamaan.
Kokonaan kuntarahoitteinen pysäköintihalli ei kuntalaisten toivelistalla uimahallin tapaan ole ollut, mutta niin vain se suurella rahalla kuntakeskustaan parhaillaan kohoaa – ja sen osoittamien paikoituspaikkojen myötä grynderit toteuttavat elinvoiman lisäämisen nimissä ydinkeskustaan tukuittain uutta asumista, kuntastrategian mukaisesti.
Vaikka hankkeen suuruusluokka on aivan jotain muuta kuin taannoisessa jäähallihankkeessa, soraääniä ei valtuustossa juuri ole kuultu. Rakentava konsensus vallitsee.
Ja näköjään myös yksituumainen vaikeneminen luottamushenkilöiden keskuudessa. Nimimerkki ”Piikille” ei vastata, mutta ei myöskään L-VS:lle.
Toisin kuin johtavat viranhaltijat valtuustoryhmien puheenjohtajat eivät vielä tähän mennessä ole antaneet näkemyksiään lehden jo ennen vappua, lähes kaksi viikkoa sitten, heille esittämiin kysymyksiin, jotka koskevat pysäköintihallin korkeaksi kohonnutta, yli kymmenen miljoonan euron rakennuskustannusta.
[wpforms id=”77135″ title=”true”]
