Unton ja Hilman juhannuslempi
Juhannus aattoa oottavat kaikki,
höyryistä illalla täyttyy raitti.
Nauru ja laulu ilmoille kaikaa
örisee Unto ja Hilmaa haikaa.
Nuotiot syttyy hämyissä illan
Unto ja Hilma ylittää sillan.
Rakkaus heillä leimahti juuri
Untolla jano vaan liian suuri.
Ilta kun yötä lähenee
raitilta porukka vähenee.
Unto se Hilmaansa teltassa halaa
Väinö ottaa pullosta huikkaa salaa.
Aamulla olo on kaikilla kurja
ei onnistu Hilmalta oikee ei nurja.
Untolla päässä on tunnelma huono
Väinöllä punainen on kuono.
Rajansa kaikella toteaa Hilma
sateeksi muuttui myös ilma.
Unto ja Väinö matkoihinsa lähti
siihen sammui se rakkauden tähti.
Hilma nyt yksin lastansa hoivaa,
välillä on jyrkkää ja välillä loivaa.
Unto ei muista nyt menneestä mittään
Väinö vaan pulloista vieläkin pittää.
Opetus tässä nyt kaikille hyvä
seuraus voi olla rakkauden jyvä.
Toinen kun lähtee niin toinen jää
ja kohta jo pilkistää lapsen pää…..
Muista siis jos ei oo aikomusta
on olemassa tiedäthän – se musta.
Silloin ei tule yllätys suuri
eikä ala itää se rakkauden juuri
Kirjoittanut
Mervi Aaltonen
