Tampereen Teatterin taiteilijakuntaan kuuluva Eeva Hakulinen, 46, saa Heta-tulkinnallaan varauksettomasti paikan suurten näyttelijöiden joukossa. Hakulinen lataa rooliinsa niin henkiset kuin ruumiilliset voimavaransa – hän tekee Hetansa yhtä väkevästi kuin Rauni Luoma. Ohjaaja Liisa Mustonen on asettanut niin oman kuin koko Niskavuoren Hetan toteuttavan työryhmän riman jännittävän korkealle luodakseen 2020-luvun mitat täyttävän toteutuksen klassikkodraamasta. Rima pysyy paikoillaan, ja Niskavuoren Heta jatkaa voittokulkuaan. Vuonna 1950 ilmestynyt Hella Wuolijoen 21. näytelmä on kaikkine teemoineen yhtä ajankohtainen ja puhutteleva kuin seitsemän vuosikymmentä sitten.
Tampereen Teatteri karisuttaa ohjaaja Liisa Mustosen Niskavuoren Heta -tulkinnalla kaikkien klassikkoteoksesta aikaisemmin tehtyjen toteutuksien kerryttämät maneerit.
Torstaina ensi-iltansa Frenckell-näyttämöllä saanut Niskavuoren Heta osoittaa, että Hella Wuolijoen Niskavuori-sarja hämäläisen mahtisuvun vaiheista Suomen suuriruhtinaskunnassa ja vasta itsenäistyneessä maassa löytää kaikupohjaa 2020-luvun keskiluokkaisessa yhteiskunnassamme. Wuolijoen Niskavuori-sarjan neljäs teos keskittyy hämäläisen ökytilan kovaotteiseen tyttäreen, joka rikkoo rohkeasti 1800-luvulla vallinneen luokkayhteiskunnan tiukkoja rajoja naimalla rengin.
Meidän on hyvä muistaa, että Hella Wuolijoen Niskavuori-sarjassa eletään hämäläisille ja pirkanmaalaisille tutuissa maisemissa. Kirjailija valjasti Niskavuoren esikuvaksi Hauholla olevan Wuolijoen kartanon, joka edelleen seisoo komeasti näkyvällä paikalla. Muumäen esikuvana on puolestaan ollut Pälkäneellä oleva tila, jonka Hella Wuolijoen puolison Sulo Wuolijoen täti Hanna Wuolijoki ja Vihtori Eerola nostivat kukoistukseen 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkuvuosina. Huuomionarvoista on, että Hanna Wuolijoen ja Vihtori Eerolan avioliitto on ollut kovasti samanlainen kuin Hetan ja Akustin yhteinen matka.
Wuolijoen sanoma eriarvoisuudesta sekä hyvä- ja huono-osaisuudesta on ajankohtainen Nyky-Suomessakin, jossa osallisuus yhteiskunnasta tai kelkasta tipahtaminen syventävät kansalaisten välistä railoa. Näytelmä palauttaa ansiokkaasti ymmärrykseemme, että luokkayhteiskunnalla on kaikkina aikoina omat kasvonsa. Juuri nyt luokka-asema määrittää yksilöiden ja perheiden elämän ehtoja, jossa koulutus, työttömäksi joutumisen uhka tai tulot ja varallisuus jakavat ihmisiä menestyjiin ja epäonnistujiin.
Niskavuoren Heta kolkuttelee maailman onnellisemmaksi kansakunnaksi valitun lintukodon asukkaiden omaatuntoa. Miksi yksinäisyydestä on tullut vitsaus, kansantauti? Miksi mielenterveyden sairaudet vaivaavat alati kasvavaa kansalaisjoukkoa? Miksi liian monen ihmisen itsetunto on rapistunut? Heta edustaa häijyyttä, vahvatahtoisuutta, jääräpäisyyttä, ahneutta, katkeruutta sekä ylpeyttä. Tämä itsekeskeisyys, omaan napaan tuijottaminen jäätää parisuhdetta, yhteyttä lapsiin, kanssakäymistä sukulaisten kanssa ja kanssaihmisten arvostusta.
Niskavuoren Heta nostaa esille vahvat naiset. Me suomalaiset elämme parhaillaan vahvojen naisten maailmassa, minkä tunnusmerkkinä on maatamme johtava naisten hallitus.
Niskavuoren Heta on myös kasvu-, kehitys- ja menestyskertomus, joka kuvaa suomalaisen luokka-asetelman muuttumista. Tarina todistaa, että kovalla työllä pystyy tekemään mahdottomasta mahdollisen. Vähäinen torppa kasvaa vaikutusvaltaiseksi kartanoksi.
Tätä näytelmää seuratessa jokainen katsomossa oleva miettii sataprosenttisen varmasti omaa minäkäsitystään – tiedollista ja elämyksellistä kokemusta itsestään. Se pohdinta on arvokasta ja merkityksellistä. Niskavuoren Heta toimii unilukkarina yhteiskunnassamme, jossa liian moni janoaa osallisuutta ja näkyväksi, kuulluksi tulemisen inhimillistä tarvetta.
Niskavuoren Heta -näytelmän opetus piilee siinä, että vasta Akustinsa kuoltua Heta ymmärtää miehensä ainutlaatuisuuden.
– Akustia ei enää ole, kaikuu Eeva Hakulisen esittämän Hetan verevällä äänellä vielä päiviä korvissani.
Ohjaus kirkastaa Wuolijoen sanoman
Ohjaaja Liisa Mustonen kunnostautuu Hella Wuolijoen sanoman kirkastajana. Mustosen tarkasti harkitsemat ohjaukselliset yksityiskohdat nostavat kirjailijan elämänmakuiset nyanssit katsojien koettaviksi samalla tavalla kuin Martti Luther aikanaan kirjoitti koko maailman tuntemat teesinsä.
Tarkkasilmäinen ja huippuälykäs Hella Wuolijoki näki suomalaisissa ja suomalaisuudessa sellaista, jolle kansamme oli sokaistunut. Wuolijoki on Viron lahja Suomelle.
Mustonen osoittaa ohjausratkaisuillaan painokkaasti voiman merkityksen. Voimalla vahvistetaan Hetan mahtia. Voimalla tehostetaan punaisten ja valkoisten välien selvittelyjä. Voimalla kuvataan niskavuorelaisten mahtavuutta sekä sitkeyttä.
Mustonen on johdattanut koko tiimin niskavuorelaiseen ajattelutapaan ja maailmankuvaan. Ne kiteyttävät suomalaisuuden syvintä olemusta aikakaudelta, jolloin talolliset olivat kansakunnan kaapin päällä.
Mustonen on rakentanut Niskavuoren Heta -näytelmästä spektaakkelimaisen taideteoksen, jossa on iso osa sanataiteella. Tanssi ja musiikki rikastuttavat kokonaiselämystä. Koreografian loihtinut Nina Mamia vahvistaa tunteiden kirjon taidokasta kuvaamista neroilla ratkaisuillaan.
Kun Tampereen Teatteri on satsannut Notre Damen Kellonsoittajassaan historiallisen mahtipontisiin lavasteisiin, niin ovat Niskavuoren Hetankin lavasteet vaikuttavat. Lavasteet luovat täydellisen paikan hengen niin Niskavuoren suuruuteen, Muumäen torpan karuuteen kuin mökkipahasta pitäjän mahtavimmaksi nousevaan kartanoon.
Aiemman Heta-produktion Tellervo Syrjäkarin luomaa lavastusta ja puvustusta on käytetty tämän teoksen pohjina. Mikko Saastamoinen on freessannut lavasteet ja Mari Pajula puvustuksen täydellisessä Niskavuori-hengessä.
Vaatteet korostavat kantajiensa asemaa. Ne kuvittavat puhdastyylisesti kertomuksen aikakauden muotia ja tyyliä.
Tiiti Hynnisen valoratkaisut ovat kiitettävän harkittuja tekniikan kulta-ajan rajattomuudessa. Valoilla syvennetään tunnelmia ja teroitetaan kohtalokkaita tilanteita.
Eeva Hakulinen jää Hetana kansakunnan muistiin
Käsiohjelma pysäyttävine kuvineen Eeva Hakulisen tulkitsemasta Hetasta on jo enne suurenmoisesta roolityöstä.
Tampereen yliopiston Näyttelijäntyön laitokselta vuonna 1997 valmistunut Hakulinen lunastaa Heta-tulkinnallaan paikan suurten näyttelijöiden kastissa.
Hakulinen on löytänyt roolihenkilön sielunelämän, sen heikkoudet ja vahvuudet. Hakulisen Heta on ahkera ja työteliäs. Hän antaa kasvot lujatahtoiselle naiselle. Hakulisen taidokas ilmeily marssittaa yleisön eteen niin tyytyväisyyttä kehräävän kissan kuin vihaa sylkevän käärmeen. Hän antaa niin kanssanäyttelijöidensä kuin yleisönsäkin tuntea ivallisen piikittelyn ja pitkävihaisuuden. Antaapa hän vielä kasvot materialistille.
Esitys tarjoaa Hakuliselle kerta toisensa jälkeen maratonin, jossa hän rikkoo omia ennätyksiään sekä rajojaan.
Niskavuoren Hetan rooli on käänteentekevä 46-vuotiaan Hakulisen uralla.
Freelancernäyttelijä Teijo Eloranta tekee laatutyötä Akustin roolissa. Hakulisen Heta ja Elorannan Akusti muodostavat uskottavan parivaljakon. Heidän sanailuaan ja vuoropuheluaan on nautinnollista seurata.
Teatterikorkeakoulun kasvatti Teijo Eloranta herättää henkiin työteliään ja katajaisen sitkeän suomalaisen miehen. Elorannan taidokkaalla näyttelemisellä Akustista piirtyy kuva älykkäästä ja sielunsivistyneestä ihmisestä.
Elorannan luontevaa ja karismaattista työskentelyä seuratessa oivaltaa, että mies on kunnostautunut näyttelemisen ja ohjaamisen lisäksi improvisaatio- ja vuorovaikutuskouluttajana.
Elorannan Akusti on aidoimmillaan ja paljaimmillaan, kun rengistä isännäksi varttunut työmyyrä saapuu salaojien perkaamisesta vaatteensa ryvettäneenä. Kovan elämän runtelema mies ilmestyy Aatamin puvussa kyselemään puhdasta juhlapaitaa Hetaltaan.
Vaikuttavinta Elorantaa on kohtaus, jossa hän kuolinvuoteellaan suorastaan anelee Hetaltaan juomavettä. Elorannan tulkitsema Akusti näyttää kerrankin kaapin paikan.
Kaiken kaikkineen Niskavuoren Heta on vahvoissa käsissä. Rooleissa nähdään Aliisa Pulkkinen, Ritva Jalonen, Ville Majamaa, Antti Tiensuu, Tom Lindholm sekä Cécile Orblin.
Tampereen Teatterin Niskavuoren Heta on ehdoton tapaus Suomen teatteritarjonnassa vuonna 2020. TT:n toteutus on iso onnistuminen johtaja Reino Braggen viimeisellä kaudella. Esitys on kassamagneetti, joka vetää Niskavuori-fanit valtakunnan eri puolilta Frenckell-näyttämön kotoisiin suojiin. Katsojat palkitsevat korkeatasoisesti toteutetun näytelmän täyttämällä salin esitys toisensa jälkeen.
Korkeatasoisen teatterin ystävät odottavat varmasti Tampereen Teatterilta, että se toisi näyttämölle myös Niskavuoren naiset, Niskavuoren leipä, Niskavuoren nuori emäntä ja Entäs nyt, Niskavuori -näytelmät.
Liisa Mustonen ja Eeva Hakulinen ovat Hella Wuolijoen elämäntyön tulenkantajia. Tästä hyvästä nimenomaan he saavat platinasertifikaatin.
MATTI PULKKINEN / PIRMEDIAT
